Alihankintasopimus mistä on kyse?

Asiakkaasi haluaisi ostaa sinulta palveluita, jotka ovat ydinosaamistasi, mutta hänellä on yksi toive. Toive, jota valitettavasti et osaa täyttää. Tulisiko tuo asiakas jättää oman onnensa nojaan vai olisiko mukavampi ottaa itselleen uusi asiakas ja tehdä alihankintasopimus sellaisen tahon kanssa, joka pystyy toteuttamaan asiakkaan toiveen?

Alihankintasopimus?

Mutta ei mulla ole varaa palkata työntekijää?

Eikä tarvitsekaan.

Siis mitä?

Tarkastellaan tässä blogikirjoituksessa sitä, mikä on alihankintasopimus ja miten se voisi auttaa johdannossa kuvatun kaltaisissa tilanteissa, joissa et halua palkata omaa työntekijää, vaan saada tietyn projektin tehtyä. Käydään samalla läpi myös sitä, mitä alihankintasopimuksesta olisi hyvä ilmetä.

Mikä on alihankintasopimus?

Alihankintasopimuksessa kyse on siitä, että asiakas on tilannut yritykseltä tietyn hankkeen, kuten esimerkiksi verkkokaupan. Koska yritys ei osaa itse toteuttaa tiettyä toiminnallisuutta, se tilaa tämän osasuorituksen joltakin kolmannelta taholta. 

Tällöin on tehty kaksi erillistä sopimusta.

Sopimus päähankkeesta (esimerkissä verkkokauppa) ja toinen sopimus eli alihankintasopimus tietyn toiminnallisuuden toteuttamisesta.

Näiden kahden sopimuksen osapuolet ovat osittain eri tahot.

Ensimmäinen sopimus tehdään ns. asiakkaan ja yrityksen välillä. Toinen sopimus tehdään yrityksen ja alihankkijan välillä.

Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei ensimmäisen sopimuksen asiakkaan ja toisen sopimuksen alihankkijan välille muodostu minkäänlaista sopimussuhdetta.

Alihankintasopimus mahdollistaa näin ollen yritykselle hankkeen toteuttamisen, vaikkei sillä olisikaan itsellään kaikkea siihen tarvittavaa osaamista.

Tietenkin yrityksen on syytä huomioida oman asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa se, että asiakas hyväksyy alihankkijoiden käyttämisen.

Mitä huomioida, kun tehdään alihankintasopimus?

Tämä on hyvä kysymys ja käydään seuraavaksi läpi joitakin vinkkejä, jotka on muun muassa hyvä huomioida alihankintasopimusta tehtäessä. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan nimenomaan alihankintasopimuksessa sovittavia asioita.

Kannattaa kuitenkin muistaa ns. tilaajavastuulain säännökset. Katso seuraavista linkeistä, milloin tilaajavastuulakia sovelletaan ja mitä tarkoittaa tilaajan selvitysvelvollisuus lain mukaan.

1. Sopimuksen tarkoitus

Ensimmäisenä vinkkinä todettakoon se, että et missään tapauksessa halua tehdä alihankintasopimusta niin, että se aiheuttaa vaaran siitä, että tehty sopimus katsotaan lopulta alihankintasopimuksen sijaan työsopimukseksi. 

Mikäli näin tulkittaisiin, aiheuttaisi se myös muita työnantajaa koskevia velvoitteita. 

Alihankintasopimusta tehtäessä tuleekin pitää silmässä sopimuksen tavoite. Sopimusta ei tehdä työstä, vaan työn lopputuloksesta.

Tästä päästäänkin seuraavaan vinkkiin, joka koskee sitä, miten työn lopputuloksesta sovitaan.

2. Työn lopputulos

Alihankintasopimuksen kannalta tärkeää on se, että sopimuksessa mieluiten mahdollisimman tarkkaan kuvataan se, mitä tilataan. 

Eli sopimuksessa halutaan määritellä se, mitä alihankkijan halutaan tekevän ja mikä on se asia, joka työn lopputuloksena valmistuu. Työn lopputulos voi olla vaikkapa tietyllä tavalla toimiva sovellus tai tiettyjen ravintolakalusteiden pintakäsittely.

3. Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet 

Kolmanneksi alihankintasopimuksessa voidaan määritellä osapuolten oikeudet ja velvollisuudet.

Tilaajan velvollisuutena voi olla toimittaa alihankkijalle ne tiedot, jotka työn lopputuloksen saavuttamiseksi ovat tarpeen.

Alihankkijan keskeisimpänä velvollisuutena on saavuttaa näiden tietojen mukainen lopputulos, mutta velvollisuutena voi olla esimerkiksi sekin, että alihankkijan tulee toimia huolellisesti, ammattitaitoisesti sekä toimitettava tilattu lopputulos oikea-aikaisesti. 

4. Sopimuksen aikataulu

Eräs aivan keskeinen ehto alihankintasopimuksen kannalta on aikataulu. Yleensä tilaaja on vastuussa siitä, että hän pystyy toimittamaan oman asiakkaansa kanssa sovitun työn ajallaan. Tästä työstä alihankkijan osuus muodostaa vain pienen osan.

Pahimmillaan voi kuitenkin tapahtua niin, että koska alihankkijan osuus viivästyy, viivästyy myös koko muu hanke. Tästä taas saattaa aiheutua ikäviä seuraamuksia tilaajalle, joka on vastuussa hankkeesta omalle asiakkaalleen. 

Sen vuoksi alihankintasopimuksessa kannattaa tarkoin määritellä, millä aikataululla alihankintasopimuksen mukaiset velvoitteet tulee hoitaa. Näin voidaan mahdollisesti välttää edellä kuvatun kaltaiset tilanteet, joissa pahimmillaan koko muu hanke seisoo paikallaan.

5. Alihankintasopimus ja palkkio

Alihankintasopimuksen yksi keskeisimpiä ehtoja on myös tietysti palkkio, joka alihankkijalle maksetaan. 

Palkkio kannattaa määritellä sopimuksessa mahdollisimman tarkasti ja niin, ettei siitä synny myöhemmin riitoja.

Sopimukseen voi olla hyvä ottaa klausuuli siitä, ettei tilaaja vastaa alihankkijalle aiheutuvista kuluista. Tilaaja ei siis vastaa esimerkiksi siitä, että alihankkija joutuu tietyn asian tekemiseksi hankkimaan tietyn koneen, jolla hän aikoo suorittaa työn. Alihankkija on itsenäinen yritys ja vastaa tällaisista hankinnoista itsenäisesti.

alihankintasopimus-selitettynä

6. Viivästyminen ja sopimussakko

Tämä liittyy aiempaan kohtaan neljä. Alihankintasopimukseen on hyvä ottaa mainita siitä, mitä tapahtuu niissä tilanteissa, joissa alihankkija viivästyy sopimuksen mukaisesta aikataulusta.

Kuten jo aiemmin todettu, tämä saattaa aiheuttaa tilaajalle itselleen monia ongelmia. Tällöin sopimukseen kannattaa ottaa ehto, jossa tällaisten ongelmien aiheutuminen huomioidaan. 

Sopimukseen voidaan ottaa esimerkiksi sopimussakkoa koskeva ehto, jonka mukaan alihankkija on velvollinen maksamaan tietyn suuruisen sopimussakon tietyn mittaisesta viivästymisestä. Sopimukseen voidaan myös kirjata, ettei tällainen sopimussakko rajoita tilaajan oikeutta muuhun vahingonkorvaukseen. 

7. Virhe ja sopimussakko

Sen lisäksi, että alihankkija viivästyy, alihankkijan suorituksessa voi olla myös virhe. Ja jälleen… jos alihankkijan suorituksessa on virhe, niin pahimmillaan koko hankkeessa on virhe, josta tilaaja vastaa suhteessa omaan asiakkaaseensa.

Näitä tilanteita kannattaa pyrkiä ehkäisemään ja niihin on muutenkin hyvä varautua. Kuten edellä sopimukseen voidaan ottaa ehto siitä, mitä tapahtuu, jos alihankkijan suorituksessa on virhe. 

Asiaan voidaan kuten viivästyksenkin osalta varautua esimerkiksi sopimussakkoa koskevalla ehdolla. 

Tietenkin sopimussakko kannattaa mitoittaa niin, että se tosiasiassa korvaa virheestä aiheutuneen vahingon ja että se toimii vahinkoja ehkäisevästi. Toisin sanoen alihankkija ei halua tehdä tässä projektissa virhettä, koska hän tietää, että siitä on seuraamuksia. Tämä projekti on mieluummin sellainen, jossa virheitä ei tehdä.

8. Alihankintasopimus ja immateriaalioikeudet

Alihankinnan tuloksena saattaa syntyä esimerkiksi teoksia, joiden tekijänoikeuksista kannattaa sopia. Samoin on tietysti muiden immateriaalioikeuksien suhteen. 

Tilaajalle keskeistä saattaakin olla, että hän voi luovuttaa syntyneet teokset oman asiakkaansa käyttöön. Immateriaalioikeuksista tulee kuitenkin sopimuksessa sopia niin, että oikeuksien kohteiden käyttö turvataan mielekkäällä tavalla.

9. Salassapito

Immateriaalioikeuksien lisäksi keskeistä voi olla tiettyjen asioiden pysyminen luottamuksellisina. Alihankkija voi saada sellaista tietoa, jonka halutaan pysyvän salassa. 

Tätä varten alihankintasopimuksessa voidaan sopia salassapitoehdosta, jonka avulla luottamuksellinen tieto myös pysyy tosiasiassa salaisena. 

10. Force majeure eli ylivoimainen este

Koronakevään aikana sopimusasioista on noussut varmasti force majeure eli ylivoimainen este aika lailla kaikkien huulille. Kysymys on siis esteestä, johon kumpikaan sopimusosapuoli ei kykene vaikuttamaan. 

Tällaisessa tilanteessa ei ole mielekästä, että sopimusvelvoitteista joutuisi kynsin ja hampain pitämään kiinni. Sopimusosapuolet voivatkin sopimuksessa määritellä, mitä pidetään ylivoimaisena esteenä ja kuinka silloin toimitaan.

11. Sovellettava laki ja riitojen ratkaiseminen

Alihankintasopimukseen on vielä hyvä ottaa ehto siitä, minkä maan lakia kyseiseen sopimukseen sovelletaan. Samoin on hyvä määritellä, missä ja miten kyseisestä sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan.

Sopimukseen voidaan kirjata muun muassa niin, että sopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja riidat ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla ja vasta sitten esimerkiksi tietyn sopimusosapuolen kotipaikan käräjäoikeudessa. 

Alihankintasopimus ja yhteenveto

Tässä blogikirjoituksessa on esitetty joitakin huomioita siitä, mikä alihankintasopimus on. Kyse ei ole siis työsopimuksesta, vaan usein siitä, että yritys tilaa toiselta yritykseltä jonkun varsinaista hanketta koskevan osasuorituksen, jonka tekemiseen yrityksellä itsellään ei ole osaamista. 

Näin yrityksen ei tarvitse jättää koko hanketta tekemättä, vaan hankkeen toteuttaminen onnistuu ulkopuolisen avulla. 

Samoin kirjoituksessa esitettiin joitakin huomioita siitä, mitä alihankintasopimus voi pitää sisällään. Toivottavasti neuvoista on apua, mikäli alihankintasopimuksen tekeminen tulee ajankohtaiseksi. Tällöin voit tietenkin olla yhteydessä, niin katsotaan asiaa lähemmin. 

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana. Oikeudenkäynneissä Niko on edustanut niin Suomessa kuin Virossa.

lakimies-niko-laukkonen