Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous vinkkejä keväälle

Nyt keväällä edessä odottaa monilla asunto-osakeyhtiön yhtiökokous, jossa tehdään tärkeitä päätöksiä osakkeenomistajien toimesta.

Näitä tärkeitä päätöksiä voivat olla esimerkiksi se, toteutetaanko tietty suurempi korjaushanke, millä tavalla se toteutetaan ja kuinka hankkeen toteuttaminen rahoitetaan.

Tästä kirjoituksesta voit lukea muutamia vinkkejä yhtiökokoukseen osallistumiseksi.

Kutsuaika

Monilla ja varsinkin uusilla osakkeenomistajalla saattaa olla mielessään kysymys siitä, milloin yhtiökokouskutsu tulisi hänelle toimittaa.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiöjärjestyksen määräyksellä lyhyempää määräaikaa voi olla myös pidennetty tai pidempää määräaikaa lyhennetty. Joka tapauksessa kokouskutsu tulisi toimittaa viimeistään kahta viikkoa ennen yhtiökokousta.

Osakkeenomistajan oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi

Osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiölain mukaan oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos osakkeenomistaja vaatii sitä kirjallisesti asunto-osakeyhtiön hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhtenä edellytyksenä sille, että osakkeenomistaja voi saada asian yhtiökokouksen käsiteltäväksi on se, että asian tulee kuulua yhtiökokouksen toimivaltaan. Toisin sanoen asian tulee olla siis sellainen, että se kuuluu yhtiökokouksessa päätettäviin asioihin.

Osakkeenomistajan vaatimus tulee myös toimittaa riittävän hyvissä ajoin.

Kysymys siitä, onko vaatimus toimitettu riittävän hyvissä ajoin, ratkaistaan hallituksen esityksen mukaan tapauskohtaisesti.

Asunto-osakeyhtiölakia koskevan hallituksen esityksen mukaan vaatimuksen voidaan kuitenkin yleensä katsoa tulleen toimitetun ajoissa ainakin silloin, kun se on saapunut asunto-osakeyhtiön hallitukselle viikkoa ennen aikaisinta kokouskutsun toimittamisajankohtaa.

Osakkeenomistajan osallistumisoikeus

Jokaisella osakkeenomistajalla on tietenkin oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Edellytyksenä osallistumiselle on kuitenkin se, että osakkeenomistaja on merkittynä osakeluetteloon tai että osakkeenomistaja on ilmoittanut yhtiölle osakkeiden omistusoikeuden siirtymisestä itselleen ja on esittänyt tästä luotettavan selvityksen.

Osakkeenomistajan osallistumisoikeudella tarkoitetaan sitä, että osakkeenomistaja voi olla yhtiökokouksessa paikalla, käyttää kokouksessa puhevaltaa sekä osallistua päätöksentekoon.

Osakkeenomistajan kyselyoikeus

Osakkeenomistajalla on asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa myös kyselyoikeus.

Asunto-osakeyhtiön hallituksen ja isännöitsijän onkin annettava yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä tarkempia tietoja sellaisista seikoista, jotka voivat vaikuttaa yhtiökokouksessa käsiteltävän asian arviointiin.

Jos yhtiökokouksessa käsitellään myös tilinpäätöstä, tietojenantovelvollisuus koskee yhtiön taloudellista asemaa yleisemminkin.

Valtuutetun käyttäminen

Jos osakkeenomistaja ei pääse itse yhtiökokoukseen paikalle, on hänellä aina oikeus käyttää oikeuttaan valtuutetun välityksellä.

Valtuutetun on tällöin esitettävä päivätty valtakirja tai hänen on muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa.

Halutessasi voit luoda sopimuspohja.comissa valtakirjan asunto-osakeyhtiön yhtiökokousta varten.

Millaisia asioita asunto-osakeyhtiön yhtiökokous käsittelee?

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous voi pääsäännön mukaan päättää vain sellaisesta asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan tulee käsitellä kokouksessa.

Kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella voidaan päättää myös sellaisesta asiasta, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Yhtiökokouksessa on kuitenkin päätettävä ainakin seuraavista asioista:

1) tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja isännöitsijälle;

4) talousarviosta ja yhtiövastikkeen määrästä, jos tämä kuuluu yhtiökokoukselle;

5) hallituksen jäsenten, tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta; sekä

6) muista yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa voidaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesti päättää myös tilintarkastajan valinnasta, toiminnantarkastajan valinnasta sekä käsitellä ehdotusta ns. erityisen tarkastuksen määrämisestä.

Yhtiökokous voi myös aina päättää uuden kokouksen koolle kutsumisesta tai asian siirtämisestä jatkokokoukseen.

Jos asunto-osakeyhtiössä pidetään yhtiöjärjestyksen määräämänä tilikauden aikana useampia varsinaisia yhtiökokouksia, edellä mainituista kohdista 4-6 voidaan päättää yhtiökokouksessa, joka pidetään yli kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä (tällä tarkoitetaan usein ns. syyskokousta).

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

asunto-osakeyhtiön yhtiökokous