IPR oikeudet tarkastelun kohteena

Tiedätkö kirjainyhdistelmän ipr tai IPR?

IPR on lyhenne, joka tulee englannin kielestä ja sen sanoista: “Intellectual Property Rights”. Kyse on siis ns. aineettomista oikeuksista tai immateriaalioikeuksista, joilla voi olla yrityksen liiketoiminnan kannalta hyvin suuri arvo ja sen vuoksi niihin kannattaa paneutua.

Mitä oikeuksia IPR pitää sisällään?

IPR oikeudet jaetaan tavallisesti kahteen eri luokkaan eli:

  • tekijänoikeuteen ja
  • teollisoikeuksiin

Tekijänoikeudet voidaan jakaa vielä:

  • varsinaiseen tekijänoikeuteen että
  • lähioikeuksiin

Teollisoikeudet voidaan jakaa useampaan eri oikeuteen, mutta tässä kirjoituksessa käsitellään niistä yleisimpiä. Esimerkiksi kasvinjalostajanoikeus on kyllä teollisuusoikeus ja IPR koskettaa sitäkin, mutta tässä yhteydessä blogin teemaa on haluttu rajoittaa.

Niinpä tässä blogikirjoituksessa teollisuusoikeuksista tarkastellaan:

  • patenttioikeutta
  • mallioikeutta
  • tavaramerkkioikeutta sekä
  • toiminimioikeutta

Näiden kaikkien erilaisten IPR oikeuksien osalta blogikirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä näillä erilaisilla oikeuksilla tarkoitetaan, mitä ne suojaavat sekä sitä, miten niille on mahdollista saada lain tarjoamaa suojaa.

Aloitetaan IPR oikeuksien tarkastelu tekijänoikeudesta.

ipr-oikeudet

IPR ja tekijänoikeus

Mitä tekijänoikeus tarkoittaa?

Vastauksen saamiseksi voidaan tarkastelu aloittaa tekijänoikeuslain 1 §:stä. Tuon pykälän mukaan:

Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.

Kirjallisena teoksena pidetään myös karttaa sekä muuta selittävää piirustusta tai graafista taikka plastillisesti muotoiltua teosta sekä tietokoneohjelmaa.

Kyseisestä lainkohdasta voidaan nähdä, että tekijänoikeudella suojataan erilaisia kirjallisia ja taiteellisia teoksia. Esimerkiksi keksinnöt, ideat tai tieto eivät ole tekijänoikeudella suojattua.

Tekijänoikeussuojaa voivat saada esimerkiksi maalaus, romaani, runo tai sävellys.

Tekijänoikeussuoja syntyy teoksen tekijälle ja se alkaa siitä, kun teos luotiin. Mitään erillisiä rekisteröintejä ei tarvita tekijänoikeussuojan saamiseksi.

Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että voit ottaa kynän käteen ja kirjoittaa vaikkapa runon. Kun runo on valmis, sinulla on tekijänoikeus!

Mitä eroa sitten on tekijänoikeudella ja lähioikeudella?

Yleisin ero varmaan liittyy siihen, että tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Lähioikeus on voimassa, esimerkiksi, kun kyseessä on valokuva, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva valmistettiin.

Tekijänoikeuden ja lähioikeuden erosta hyvä esimerkki on nimenomaan valokuva. Valokuva on nimittäin siinä erikoinen teoslaji, että se voi saada joko tekijänoikeussuojaa tai lähioikeussuojaa.

Jotta valokuva saisi tekijänoikeussuojaa, sen tulee olla riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tämä on tekijänoikeussuojan saamiseksi yleinen edellytys eli tekijänoikeussuojaa saavan teoksen tulee ylittää tietty ns. teoskynnys.

Jos valokuva ei ylitä tätä teoskynnystä, saa se kuitenkin lähioikeussuojaa. Tekijänoikeuden lähioikeudet on lueteltu tekijänoikeuslain 5 luvussa.

Mitä tekijänoikeus suojaa?

Mitä tekijänoikeus sitten IPR oikeutena suojaa?

Otetaanpa tästä esimerkki:

Ville on melkoisen romanttinen kaveri, joka suunnittelee kosivansa kihlattuaan Päiviä. Päivi on ollut aina maalaustaiteen suuri ystävä ja Villehän on maalarina melkoisen etevä. Eräänä päivänä Ville on aikeissa maalata erään kauniin merimaiseman, jonka hän on aikeissa antaa Päiville.

Ville ryhtyy töihin ja pitkällisen työn tuloksena syntyy suunnattoman kaunis maalaus. Päivi ihastuu siihen varmasti.

Seuraavana päivänä Villeä odottaa yllätys. Joku muu myy netissä maalausta aivan samasta maisemasta! Miten tämä on mahdollista?

Onko joku rikkonut Villen oikeuksia?

Ei ole.

Miksi?

Koska tekijänoikeussuojaa ei suojaa sitä, että joku maalaa maalauksen tietystä kauniista paikasta. Kuka tahansa voi maalata maalauksen täsmälleen samasta kohdasta.  

Entä, jos joku kaupittelisi netissä juuri Villen maalausta?

Tällöin kyse olisi Villen tekijänoikeuden loukkaamisesta. Tekijänoikeussuojaa saa nimenomaan juuri Villen maalaama maalaus, ja tämän maalauksen osalta Villellä on yksinoikeus päättää, myydäänkö maalausta vai eikö myydä.

Tekijänoikeus – taloudelliset ja moraaliset oikeudet

Tekijänoikeus antaa siis Villelle esimerkiksi seuraavat tekijänoikeuslain tarkoittamat taloudelliset oikeudet:

Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen.

Samoin tekijänoikeussuoja takaa Villelle seuraavat tekijänoikeuslain tarkoittamat moraaliset oikeudet:

Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Teosta älköön muutettako tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla, älköönkä sitä myöskään saatettako yleisön saataviin tekijää sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä.

Tässä vaiheessa on tarkasteltu pelkästään tekijänoikeutta. Siirrytään nyt seuraavaksi tarkastelemaan IPR oikeuksista teollisoikeuksia.

IPR ja teollisoikeudet

Johdannossa jo mainittiin niitä teollisoikeuksia, joita tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan. Aloitetaan siis ensimmäisestä eli patenttioikeudesta.

IPR ja patenttioikeus

Kun tekijänoikeutta ei ollut tarkoitettu keksinnöille, niin nyt voidaan sanoa, että patentti on sitä varten. Patentilla suojataan siis nimenomaan keksintöjä.

Patenttilaissa asiaa kuvaillaan seuraavasti:

Joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Itse asiassa tässä saadaan jo vastaukset johdannossa esitettyihin kysymyksiin.

Patentilla siis tarkoitetaan

  • “mihin tekniikan alaan tahansa liittyvää keksintöä”, jolle saadaan
  • hakemuksesta
  • yksinoikeus
  • ammattimaiseen hyödyntämiseen.

Katsotaan näitä lyhyesti yksi kerrallaan.

“Mihin tekniikan alaan tahansa liittyvää keksintöä”

Laista ei valitettavasti voi löytää suoraa vastausta siihen, mitä pidetään keksintönä. Laista löytyy kuitenkin tietoa ainakin siihen liittyen, mitä ei pidetä keksintönä.

Patenttilain esimerkiksi seuraavia ei katsota keksinnöiksi:

1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää

2) taiteellista luomusta

3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa eikä

4) tietojen esittämistä.

Patenttiasetuksen mukaan keksinnön tulee mikäli mahdollista kuulua joko tuote-, laite-, menetelmä- tai käyttöryhmään. Näin ollen keksintö voi olla esimerkiksi tuote, laite, menetelmä tai käyttötapa.

Patenttihakemus

Toisin kuin tekijänoikeus, joka syntyy jo teoksen luomishetkellä, patenttia täytyy erikseen hakea.

Patenttia voi hakea kansalliseksi, mutta mahdollisuus on hakea myös esimerkiksi eurooppapatenttia tai tehdä kansainvälinen patenttihakemus.

Suomessa patenttihakemuksia vastaanottaa Patentti- ja rekisterihallitus.

Yksinoikeus

Yksi patenttihakemuksen keskeinen tavoite on saada yksinoikeus.

Mitä tällä yksinoikeudella oikein tarkoitetaan?

Patenttilain mukaan yksinoikeudella tarkoitetaan muun muassa seuraavaa:

Patentilla saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin patentinhaltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä:

1) valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentoitua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten

2) käyttämällä patentoitua menetelmää taikka, jos hän tietää tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei menetelmää saa käyttää ilman patentinhaltijan lupaa, tarjoamalla tällaista menetelmää käytettäväksi tässä maassa

3) tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä patentilla suojatulla menetelmällä välittömästi aikaansaatua tuotetta taikka tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

Ammattimainen hyödyntäminen

Viimeisenä tarkasteltavana seikkana on patentin ammattimainen hyödyntäminen.

Tämä tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että kun henkilö saa patentin, hän todennäköisesti haluaa valmistaa tuotetta, markkinoida sitä sekä lopulta – myydä tuotetta.  

Tässä vaiheessa on tarkasteltu kahta tärkeää IPR oikeutta. Siirrytään seuraavaksi mallioikeuteen.

suojan-saaminen-ipr-oikeuksille

IPR ja mallioikeus

Ne, jotka tekevät töitä designin eli muotoilun parissa, ovat aivan varmasti kiinnostuneita mallioikeudesta.

Mistä siinä on kysymys?

Ensin on hyvä vastata kysymykseen siitä, mitä tarkoitetaan mallilla.

Mallioikeuslaissa tarkoitetaan:

1) mallilla tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka ilmenee tuotteen tai sen koristelun piirteistä kuten linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta tai materiaalista

Mallioikeus on puolestaan saatavissa mallioikeuslain mukaan seuraavasti:

Joka on luonut mallin tai jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, voi rekisteröimällä saada yksinoikeuden malliin (mallioikeuden) sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Yhteenvetona voidaan siis esittää, että mallioikeudella suojataan muotoilua eli esimerkiksi tietyn huonekalun ulkomuotoa.

Kun henkilö saa mallioikeuden, kukaan muu ei saa käyttää tätä mallia hyödykseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kukaan muu kuin yksinoikeuden haltija ei saa esimerkiksi valmistaa tämän mallin mukaista tuotetta, eikä saattaa sellaista tuotetta markkinoille.

Mikäli tietylle mallille halutaan Suomen mallioikeuslain mukaista suojaa, tulee mallille hakea rekisteröintiä. Tällainen hakemus voidaan tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Seuraavaksi tarkasteluun otetaan yksi keskeinen IPR oikeus eli tavaramerkki. Mikä tavaramerkki on ja mitä se suojaa?

IPR ja tavaramerkki

Tavaramerkki suojaa yrityksen tavaroiden ja palveluiden palvelujen tunnuksena käytettävää merkkiä.

Otetaan tästä esimerkki.

On kuuma kesäpäivä ja rakastat kylmää kolaa.

Monille kolajuomasta tulee mieleen ainoastaan kaksi tuotemerkkiä. Toiset tykkäävät yhdestä ja toisten mielestä toinen on varmasti parempi.

Yhtä kaikki… tässä ei tarvitse edes mainita juomien tunnuksena käytettävää merkkiä, sillä kaikki tietävät, mistä merkeistä on kysymys.

Ja jos joku haluaa nyt valmistaa ja myydä kolajuomaa käyttämällä hyödyksi näiden tuotteiden tavaramerkkiä, niin se ei ole lain mukaan sallittua.

Tavaramerkkejä sitten voi olla erilaisia. Tavaramerkki voi olla esimerkiksi tietty sana, joka tuotteelle on haluttu antaa. Tai sitten se voi olla esimerkiksi jokin tietty kuvio.

Jos palataan kolajuomiin, niin jokainen osaa yhdistää tietyt sanat ja kuviot lempikolajuomaansa. Mutta miten tällainen tavaramerkki saadaan?

Miten tavaramerkki saadaan?

Tavaramerkki on siitä erikoinen, että tavaramerkin voi saada kahdella eri tavalla.

Tavaramerkki voidaan joko rekisteröidä tai sitten se voidaan vakiinnuttaa.

Yksinkertaisinta voi olla hakea tavaramerkin rekisteröimistä Patentti- ja rekisterihallituksen sähköisessä palvelussa.

Suomessa on kuitenkin mahdollista saada yksinoikeus tavaramerkkiin muutenkin kuin rekisteröimällä. Kyse on siis vakiinnuttamisesta.

Pienemmille yrityksille varoituksen sana…

Tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, kun se on Suomessa kohderyhmässään yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä.

Ihan helpolla tavaramerkin vakiinnuttaminen ei siis onnistu, joten helpompaa voi olla esittää hakemus ja vain maksaa hakemusmaksu kiltisti.

Mikä on viimeinen IPR oikeus, johon tässä kirjoituksessa tutustutaan?

Kyse on toiminimestä.

IPR ja toiminimi

Mitä tarkoitetaan toiminimellä?

Toiminimi on yksinkertaisesti se nimi, jota esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yritys käyttää toiminnastaan.

Toiminimi voi siis olla esimerkiksi “Autohuolto Perttilä Oy”.

Toiminimen tarkoituksena on se, että kun tietyllä toiminimellä harjoitetaan elinkeinotoimintaa, niin kukaan muu ei saa käyttää omasta toiminnastaan samaa nimeä.

Kuinka toiminimi saa suojaa?

Toiminimi saa suojaa, kun toiminimi rekisteröidään tai se vakiinnutetaan. Rekisteröinti tehdään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Vakiinnuttaminen puolestaan onnistuu, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Yhteenveto

Tässä raapaistiin pintaa muutamien yleisimpien IPR oikeuksien osalta. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että oman liiketoiminnan suojaamiseen kannattaa panostaa. Jos sinulla on lisäkysymyksiä tai tarvitset vaikkapa apua jonkin oikeuden rekisteröinnissä, ota rohkeasti yhteyttä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.