Käsiraha asuntokaupassa

Käsiraha asuntokaupassa on usein järkevää maksaa siinä vaiheessa, kun ostaja tekee tarjouksen tietystä haluamastaan asunnosta.

Tällöin ostaja tavallisesti haluaa antaa myyjälle vakuuden siitä, että ostaja on tosissaan liikkeellä ja varsinainen kauppa tullaan myös ostotarjouksen mukaisesti tekemään.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitä asuntokaupassa tarkoitetaan käsirahalla ja miten käsirahan maksaminen vaikuttaa asuntokaupan osapuoliin.

Tarkastelun kohteena on nimenomaan käsirahan maksaminen asunto-osakekaupassa kahden yksityishenkilön välillä, kun kohteena on käytetty asunto.

Käsiraha asuntokaupassa sekä vakiokorvaus

Käsiraha asuntokaupassa on kyseessä siis silloin, kun ostaja on tehnyt asunnosta ostotarjouksen ja maksaa ostotarjouksensa vakuudeksi myyjälle tietyn sovitun rahasumman eli käsirahan.

Käsirahan maksamalla ostaja siis tarjoutuu ostamaan kyseisen asunnon ostotarjouksensa mukaisilla ehdoilla.

Myyjä puolestaan vastaanottamalla käsirahan sitoutuu siihen, ettei asuntoa myydä kolmannelle sinä aikana, jona käsirahan maksaneen ostajan ostotarjous on voimassa.

Toinen yleinen menettelytapa on vakiokorvaus (voidaan puhua myös sopimussakosta), jolloin tehdään myös ostotarjous asunnosta, mutta ostotarjouksen vakuudeksi ostaja sitoutuu suorittamaan ennalta määritetyn korvauksen siltä varalta, että hän vetäytyy kaupasta.

Kun asunnosta kiinnostunut ostaja tekee asuntoesittelyssä ostotarjouksen ja sitoutuu maksamaan tarjouksensa vakuudeksi käsirahan, mutta käytännön syistä käsiraha sovitaan suoritettavaksi vasta myöhempänä ajankohtana, sovelletaan tällaiseen menettelyyn sitä mitä on säädetty vakiokorvauksesta aina siihen asti, kunnes myyjä todella vastaanottaa käsirahan.

Kun käsiraha on vastaanotettu, sovelletaan niitä säännöksiä, jotka koskevat käsirahaa.

Käsirahan ja vakiokorvauksen merkitys asuntokaupassa

Onnistunut asuntokauppa

Lyhyesti sanottuna asuntokaupan onnistuessa eli lopullisen kaupan syntyessä käsiraha katsotaan kokonaisuudessaan osaksi kauppahintaa.

Asuntokaupan syntymättä jääminen ostajasta johtuvasta syystä

Jos taas kauppa jää syntymättä tarjouksen tekijästä eli ostajasta johtuvasta syystä, myyjä on oikeutettu pitämään käsirahan itsellään.

Mikäli osapuolten välillä on käsirahan sijasta sovittu vakiokorvauksesta, myyjällä on oikeus saada tällaisessa tilanteessa itselleen sovittu vakiokorvaus.

Vakiokorvauksen haittapuolena verrattuna käsirahaan voi tietyissä tilanteissa olla se, että vakiokorvauksen saaminen jälkikäteen voi olla vaivalloista, ellei ostotarjouksen tehnyt todella maksa sitä vapaaehtoisesti.

Käsirahan tai vakiokorvauksen saaminen ei edellytä myyjältä näyttöä kärsitystä vahingosta, kun kauppa jää tekemättä ostajasta johtuvasta syystä.

Käsiraha tai vakiokorvaus on tällaisessa tilanteessa myyjälle korvausta kaupan syntymättä jäämisestä ja siitä aiheutuneesta vahingosta ja haitasta.

Se mitä pidetään tarjouksen tekijästä johtuvana syynä joudutaan arvioimaan yksittäistapauksittain.

Ostaja kuitenkin yleensä kantaa vastuun esimerkiksi siitä, että tehdessään asunnosta ostotarjouksen hän myös todella pystyy päättämään kaupan sovittuna aikana ja sovitulla hinnalla.

Mikäli ostaja on esimerkiksi epävarma siitä, saako hän järjestettyä kauppaa varten tarvittavan rahoituksen, tulisi hänen ottaa tällainen seikka huomioon jo ostotarjousta tehtäessä.

Myyjä ei hyväksy ostotarjousta ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevat syyt

Mikäli myyjä ei hyväksy ostajan tekemää ostotarjousta tai jos kauppa jää tekemättä muusta kuin tarjouksen tekijästä eli ostajasta johtuvasta syystä, myyjän tulee palauttaa viipymättä saamansa käsiraha takaisin ostajalle.

Jos kauppa jää tekemättä muusta kuin ostajasta johtuvasta syystä, eikä syy ole myöskään myyjässä, on kyseessä molempien osapuolien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva, esimerkiksi tapaturmainen tilanne.

Asuntokaupan syntymättä jääminen myyjästä johtuvasta syystä

Jos taas myyjä jättää ostajasta riippumattomasta syystä kaupan tekemättä, vaikka myyjä on jo hyväksynyt ostotarjouksen, myyjän tulee käsirahan palauttamisen lisäksi suorittaa ostajalle hyvityksenä käsirahaa vastaava määrä.

Tilanteessa, jossa on sovittu käsirahan sijasta vakiokorvauksesta, tulee myyjän suorittaa ostajalle sovittua vakiokorvausta vastaava hyvitys.

Päällekkäisten käsirahojen vastaanottokielto

Asuntokauppalain 3 luvun 5 § kuuluu seuraavasti:

Kun myyjä on vastaanottanut käsirahan, hän ei saa samasta asunnosta ottaa toista käsirahaa tai tarjousta ennen kuin ensiksi mainittu käsiraha on palautettu tarjouksen tekijälle tai kun on käynyt selväksi, että käsiraha jää myyjän hyväksi. Jos myyjä on ottanut päällekkäisiä käsirahoja, tarjoukset, joiden johdosta käsirahat on annettu, eivät sido tarjousten tekijöitä.

Asuntokauppalaissa siis todetaan, että kun myyjä vastaanottaa käsirahallisen ostotarjouksen, ei myyjä voi ottaa vastaan samasta asunnosta toista käsirahaa tai tarjousta ennen kuin ensiksi vastaanotettu käsiraha on palautettu ostotarjouksen tekijälle tai kun on käynyt selväksi, että käsiraha jää myyjän hyväksi.

Myyjän on siis hyvä harkita, onko käsirahallinen ostotarjouksen vastaanottaminen myyjän kannalta tarkoituksenmukaista.

Jos asuntokauppalain 3 luvun 5 §:ää tulkitaan kirjamellisesti, se ei kuitenkaan estäisi vastaanottamasta esimerkiksi kahta vakiokorvauksellista tarjousta.

Samoin kirjaimellisesti tulkittuna, jos myyjä ottaa vastaan päällekkäisiä käsirahoja, tarjoukset, joiden johdosta on annettu käsiraha, eivät sido tarjouksen antaneita.

Vakiokorvaus tai käsiraha asuntokaupassa – kuinka suuri menetys voi olla?

Ostotarjouksen tekijä voi menettää käsirahana tai vakiokorvauksena enintään summan, joka vastaa neljää prosenttia ostotarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.

Samainen neljän prosentin yläraja koskee myös hyvitystä, jonka myyjä voi joutua suorittamaan hyvityksenä ostajalle.

Käsirahan tai vakiokorvauksen käyttäminen ostotarjouksen vakuutena on suositeltavaa, koska tällöin on tiedossa, millaiseen hyvitykseen kaupasta vetäytyvän osapuolen vastapuolella on enintään oikeus.

Tässä kirjoituksessa tarkasteltiin lyhyesti sitä, mitä asunto-osakkeiden kaupassa tarkoitetaan käsirahalla ja vakiokorvauksella.

Asunto-osakkeiden ostotarjousta tehtäessä on syytä huolella miettiä, voiko ostaja todella päättää kaupan ostotarjouksesta ilmenevillä ehdoilla.

Ostotarjousta ei kannata myöskään koskaan peruuttaa ajattelematta seurauksia.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

käsiraha asuntokaupassa