Kunnianloukkaus – mitä minä nyt teen?

Se on mahtanut tuntua tosi pahalta! Kuinka hän saattoi sanoa niin? Aivan törkeää! Kyseessä on kunnianloukkaus!

Kukapa meistä ei olisi välillä tuntenut näin. Nykyään netissä kenen tahansa on helppoa sanoa mitä tahansa ja milloin tahansa. Se ei vaadi mitään muuta kuin ajattelemattomuutta ja napin painalluksen. 

Ja sitten on valitettavasti sitä harkitumpaakin kunnianloukkaamista…

Hiljattain sain sähköpostiini kysymyksen siitä, mikä täyttää rikoslain mukaisen kunnianloukkauksen tunnusmerkistön ja ajattelin, että siinä on oivallinen aihe tähänkin blogiin, jotta aihetta voisi käsitellä hieman tarkemmin.

Suomessa kunnianloukkaus on nimittäin rikos

Tästä herää kysymys, milloin kunniaa on loukattu niin vakavasti, että tekijälle voidaan langettaa kunnianloukkauksesta tuomio. 

Katsotaan tässä blogissa vastauksia.

Rikoslaki ja törkeä kunnianloukkaus

Rikoslaissa on säännöksensä niin kunnianloukkauksesta kuin törkeästä kunnianloukkauksesta. 

Tässä kirjoituksessa ei käydä läpi kunnianloukkauksen törkeää muotoa sen tarkemmin. Tuotakoon kuitenkin esille, että rikoslaissa säädetään törkeästä kunnianloukkauksesta seuraavasti:

Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Entä se ns. perusmuotoinen kunnianloukkaus? Mikä täyttää rikoslain mukaisen perusmuotoisen kunnianloukkauksen edellytykset?

Rikoslaki ja kunnianloukkaus

Käytännössä kunnianloukkaukseen voidaan syyllistyä kahdella eri tavalla ja molemmat tavat edellyttävät kunnian loukkaamisen olevan tahallista.

Rikoslain mukaan:

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.

Edellä olevasta voidaan päätellä, että kunnianloukkaukseen voi syyllistyä ensinnäkin esittämällä toisesta henkilöstä valheellisen tiedon tai tietoa lähellä olevan vihjauksen, joka sitten on omiaan aiheuttamaan esimerkiksi vahinkoa loukatulle osapuolelle.

Toisessa tekotavassa halvennetaan toista henkilöä jollakin muulla tavalla. Kyseessä voi olla esimerkiksi loukkaava mielipide, koskettelu tai vaikkapa ele. Mikäli kyseessä on loukkaava mielipide, tällöin tässä toisessa tekotavassa ei kuitenkaan edellytetä sitä, että väitteen totuudellisuus voitaisiin riidattomasti ratkaista. 

Jotta näiden kahden tekotavan välistä eroa olisi helpompi hahmottaa, otetaan muutama esimerkki. Näiden esimerkkien tarkoituksena ei ole kuitenkaan sanoa, johtaisivatko ne lopulta kunnianloukkauksesta annettavaan tuomioon. Esimerkit ovat vain sen vuoksi, että lukija hahmottaa eron näiden kahden tekotavan välillä.

Eikö ole esimerkiksi eri asia sanoa:

Niko painaa 175 kg tai Niko on 120 cm pitkä…

Kuin sanoa…

Niko on läski tai Niko on pätkä?

Mikä tässä siis oli pointtina? 

Ensimmäisen tekotavan osalta keskeistä on se, että rangaistavaa on ainoastaan valheellisten tietojen tai vihjeiden esittäminen. Esimerkiksi se, kuinka paljon joku painaa tai kuinka pitkä hän on, on kiistatta todennettavissa.

Toisessa tavassa keskeistä on ymmärtää, ettei tämä tekotapa edellytä sitä, että väitteen totuudellisuus voidaan lopullisesti ratkaista, mutta väite itsessään on halventava. (Tällaisten väitteiden osalta joutuu kuitenkin toteamaan sen, että niiden hyväksyttävyyteen voi vaikuttaa sekin, perustuuko väite riittävällä tavalla tosiseikkoihin.)

Toisaalta toisen tekotavan osalta on mahdollista myös se, että jopa totta oleva väite voi olla halventava ja siksi rangaistava.

Valheellisen tiedon tai vihjauksen esittäminen

Käydään tässä vielä läpi tarkemmin näitä erilaisia tekotapoja. 

Onko tiedon tai vihjauksen esittämisen osalta keskeistä se, missä muodossa se esitetään?

Ei ole.

Tiedon tai vihjauksen esittämisen osalta on aivan se ja sama, esitetäänkö tieto tai vihjaus kirjallisesti, suullisesti tai vaikkapa kuvana.

Kunnianloukkaus voi tapahtua myös joko pienessä piirissä tai vaikkapa julkisesti. 

Tiedon tai vihjauksen sisällöstä voidaan todeta, että sen tulee olla omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä taikka halveksuntaa.

Helppo esimerkki tällaisesta kunniaa loukkaavasta väitteestä on esimerkiksi jonkun syyllistyminen rikokseen, jos väite todetaan jälkikäteen perättömäksi. 

Mainittakoon tässä välissä sekin, että joukkotiedotusvälineillä on tiettyjä vastuita, jotka liittyvät kriittisten väitteiden paikkansapitävyyden varmistamiseen, mutta tätä ei käsitellä tässä tämän enempää.

Halventaminen

Kuinka sitten kunnianloukkausrikokseen voi syyllistyä halventamalla toista?

Käytännössä halventamiseksi katsotaan kaikki sellaiset tavat, joilla on ylipäätänsä mahdollista loukata toisen henkilön kunniaa.

Tällaisia tekotapoja ovat esimerkiksi sanalliset ilmaisut kuin myös ilmeet, eleet ja koskettelemiset.

Halventamisen osalta rikoslaissa on kuitenkin merkittävä poikkeus. Rikoslain mukaan:

kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Tällä poikkeuksella tarkoitetaan sitä, että tietyillä julkisen toiminnan alueilla jopa henkilön ankara arvostelu on hyväksyttävää. Tällaisessa tilanteessa arvostelun tulee kuitenkin keskittyä esimerkiksi henkilön työhön, eikä hänen henkilöönsä. Arvostelu ei saa siis irtaantua henkilön toiminnasta henkilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Mitä enemmän arvostelu irtaantuu henkilön toiminnasta henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, sitä todennäköisemmin on kyse kunnianloukkauksesta.

Arvostelussa ei saa myöskään olla tarkoituksena toisen henkilön loukkaaminen. Toisin sanoen esimerkiksi ns. alan pelisääntöjä sekä hyviä tapoja tulee noudattaa, eikä “laukoa” tule enempää kuin on tarpeen toiminnan arvostelemiseksi.

Käytännössä siis, mikäli asia on yhteiskunnallisesti melko merkityksetön, ei tällaista menettelyä tule paisutella tarkoituksellisen näyttävästi tai pitkittää.

Arvostelun osalta tulee pitää myös mielessä, että valheellisten tietojen tai vihjailujen esittäminen ei ole kuitenkaan sallittua.

kunnianloukkaus-tavat

Kuolleen henkilön arvostelu

Onko sitten jo kuolleen henkilön kunnian loukkaaminen mahdollista?

Kyllä on.

Tällöin on esitettävä valheellinen tieto tai vihjaus siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Erityisen läheisenä henkilönä voidaan pitää esimerkiksi kuolleen henkilön leskeä, sisarusta, sukulaista suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa taikka vainajan kanssa yhteisessä taloudessa elänyttä tai muuta henkilöä, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitetty ilmaus

Kunnianloukkausrikoksen osalta tulee kuitenkin huomioida, että jokaisella on myös sananvapaus. 

Tästäkin syystä rikoslaissa on seuraava momentti kunnianloukkaukseen liittyen:

Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkaus ja langettava tuomio

Mielenkiintoa tietysti herättää se, mikä voi johtaa kunnianloukkauksesta annettavaan tuomioon.

Korkein oikeus on tullut siihen johtopäätöksen, että kyseessä on kunnianloukkaus esimerkiksi seuraavissa ratkaisuissa:

2005:137: Ravikilpailussa miesohjastaja oli syyllistynyt kunnianloukkaukseen nimittelemällä kilpailutilanteessa naisohjastajaa sukupuoleen viittaavalla halventavalla ilmaisulla. Korkeimman oikeuden tuomiossa mainituilla perusteilla katsottiin, ettei edellytyksiä rangaistukseen tuomitsematta jättämiseen ollut.

2006:10: Pyrkimättä varmistumaan ilmoittamiensa seikkojen todenperäisyydestä A oli tehnyt poliisille tutkintapyynnön ja sosiaaliviranomaiselle lastensuojeluilmoituksen, joissa vihjattiin B:n syyllistyneen seksuaali- ja muihin rikoksiin. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin loukanneen B:n kunniaa.

Hovioikeuksien ratkaisuista mainittakoon:

Turun HO 9.11.2016 146627, jossa kunnianloukkaus toteutui heittämällä poliitikon kasvoille cola-juomaa.

Yhteenveto

Toivottavasti kirjoitus on auttanut arvioimaan lähemmin sitä, milloin kyseessä voisi olla kunnianloukkaus. 

Jos katsot omaa kunniaasi loukatun, autan mielelläni sinua arvioimaan asiaa tarkemmin. Tällöin voidaan myös yhdessä pohtia niitä vaihtoehtoja, jotka auttavat ratkaisemaan, mitä asialle voitaisiin tehdä. 

Ota siinä tapauksessa yhteyttä. Sinun ei tarvitse sallia sitä, että kunniaasi loukataan. 

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana. Oikeudenkäynneissä Niko on edustanut niin Suomessa kuin Virossa.

lakimies-niko-laukkonen