Lahjavero – Hyvät niksit haltuun

Viimeisimmässä blogikirjoituksessa aiheena oli perintövero. Aiheesta olisi kuitenkin turha kirjoittaa ellei tarkastelun kohteeksi tulisi myös lahjavero.

Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi eri veroa nivoutuvat yhteen jo lain nimen perusteella, sillä näitä kahta veroa koskevan lain nimi on…

Perintö- ja lahjaverolaki.

Voidaan siis sanoa, että perintövero ja lahjavero eivät ole keskenään täysin erillisiä asioita. Esimerkiksi lahjoja voidaan käyttää avuksi perintöverosuunnittelussa.

Mitä tässä kirjoituksessa siis tarkemmin ottaen tarkastellaan?

Tarkastelun kohteena ovat:

    • milloin lahjavero tulee Suomessa maksettavaksi?
    • milloin lahjavero maksetaan?
    • lahjavero ja sen määrä
    • lahjat, joita ei koske lahjavero eli verovapaat lahjat
    • useammat lahjat samalta lahjoittajalta
    • yhteisesti saadun lahjan lahjavero
    • lahjanluonteinen kauppa
    • kauppa vai lahja?
    • lahjana saadun omaisuuden myyminen
    • lahjoittaminen pidätettäessä hallintaoikeus

Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa perintöveron osalta todettiin, myöskään tässä kirjoituksessa ei käsitellä yrityksen sukupolvenvaihdosta. Samoin käsiteltäväksi ei tule maatilan sukupolvenvaihdos. Esimerkiksi yrityksen sukupolvenvaihdos saattaa tulla blogissa käsiteltäväksi myöhemmin.

Mennään nyt asiaan ja katsotaan ensiksi, milloin lahjavero tulee Suomessa maksettavaksi.

Lahjavero Suomessa

Onko päähäsi koskaan tullut ajatus siitä, että muuttaisit ulkomaille ja lahjoittaisit omaisuutta jälkipolvelle? 

Silloin on hyvä tietää, milloin lahjavero tulee Suomessa maksettavaksi. 

Tästä on säännös perintö- ja lahjaverolaissa. Lain mukaan:

Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle:

1) jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa; sekä

2) Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.

Edellä siteerattu lainkohta tarkoittaa siis sitä, että Suomi verottaa lahjaa kaikissa seuraavissa tilanteissa:

1. Lahjoittaja asuu Suomessa, mutta lahjansaaja ei

2. Lahjansaaja asuu Suomessa, mutta lahjoittaja ei

3. Lahjoittaja ja lahjansaaja ei kumpikaan asu Suomessa, mutta kiinteistö sijaitsee Suomessa

Toisin sanoen voidaan tehdä johtopäätös, että Suomi verottaa lahjaa hyvin laajasti. 

Jotta lahjavero ei tulisi Suomessa maksettavaksi, täytyy käytännössä olla käsillä tilanne, jossa sekä lahjoittaja että lahjansaaja elävät muualla kuin Suomessa ja tällöinkin kyseessä on oltava ns. irtain omaisuus. Kyse ei siis ole kiinteistöstä.

Seuraava kysymys on:

Jos Suomi verottaa lahjaa, niin milloin lahjavero tulee maksettavaksi? Entä kuinka suuri lahjavero on?

Milloin lahjavero tulee maksaa?

Perintö- ja lahjaverolain mukaan:

Velvollisuus suorittaa lahjaveroa alkaa, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa.

Entä jos lahjansaaja on alaikäinen, joka saa lahjan vanhemmiltaan?

Tällöin:

Milloin alaikäinen on vanhemmiltaan saanut veronalaisen lahjan, katsotaan verovelvollisuuden alkavan silloin, kun lahjoitus on tehty.

Lahjaveron suorittamisen ajankohta siis riippuu edellä olevasta nähtävällä tavalla siitä, kuka on lahjansaaja. Mikäli alaikäinen saa lahjan vanhemmiltaan, lahjan vastaanottoajankohdalla ei ole merkitystä. 

milloin-lahjavero-maksetaan

Kuinka suuri lahjavero on?

Tärkeä kysymys on se, kuinka paljon lahjaveroa tulee suorittaa. Lahjaveron määrä riippuu siitä, mihin veroluokkaan lahjansaaja kuuluu.

Veroluokat ovat seuraavat:

  1. perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti sekä
  2. muut sukulaiset ja vieraat.

Veroluokista voit katsoa lisätietoa myös aiemmista blogeista, jotka on kirjoitettu perintöverosta ja perukirjasta

Ensimmäisessä veroluokassa lahjavero määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti:

Verotettavan osuuden arvo euroinaVeron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroinaVeroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 0001008
25 000–55 0001 70010
55 000–200 0004 70012
200 000–1 000 00022 10015
1 000 000–142 10017

Toisessa veroluokassa lahjavero määräytyy puolestaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Verotettavan osuuden arvo euroinaVeron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroinaVeroprosentti ylimenevästä osasta
5 000–25 00010019
25 000–55 0003 90025
55 000–200 00011 40029
200 000–1 000 00053 45031
1 000 000–301 45033

Esimerkki lahjaveron määrästä

Selvyyden vuoksi otettakoon yksi esimerkki lahjaveron määrän laskemisesta.

Saija haluaa lahjoittaa pojalleen Tommille 10 000 euroa. Kuinka paljon Tommi joutuu maksamaan lahjaveroa?

Vastaus on 500 euroa. Tommi on Saijan poika, joten hän kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. 

Veron vakioerä 5000 euron kohdalla on 100 euroa. Ylimenevästä maksetaan lahjaveroa 8 %. 

5000 * 8% = 400 euroa. 

Vero on yhteensä 100 euroa + 400 euroa = 500 euroa.

Entä onko olemassa lahjoja, jotka ovat verovapaita? 

Lahjaverosta vapaat lahjat

Vastauksena suoraan kysymykseen siitä, onko olemassa lahjaverosta vapaita lahjoja, voidaan vastata…

Kyllä on.

Ne on tuotu esiin perintö- ja lahjaverolaissa.

Perintö- ja lahjaverolakia voidaan tulkita niin, että lahjaveroa ei suoriteta:

1) tavanomaisesta koti-irtaimistosta, joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön, siltä osin kuin lahjan arvo ei ole 5 000 euroa suurempi;

2) siitä, mitä joku on käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodossa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyttää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin; eikä

3) muusta lahjasta, jonka arvo on 5 000 euroa pienempi, kuitenkin niin, että jos lahjansaaja kolmen vuoden kuluessa saa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee vähintään mainittuun määrään.

Lahjavero tavanomaisesta koti-irtaimistosta 

Ensimmäiset verovapaat lahjat muodostuvat tavanomaisesta koti-irtaimistosta. Tavanomaisesta koti-irtaimistolla tarkoitetaan esimerkiksi huonekaluja ja kodinkoneita. Sen sijaan arvokkaita taideteoksia ei pidetä enää tavanomaisena koti-irtaimistona.

Lahjavero kasvatusta, koulutusta ja elatusta varten annetuista lahjoista

Toinen verovapaiden lahjojen muoto on sellaiset lahjat, jotka on annettu toisen kasvatusta, koulutusta ja elatusta varten ja tällöin lahjansaajalle ei jää myöskään mahdollisuutta käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen.

Tällainen lahja voisi olla esimerkiksi vuokranmaksu vuokranantajalle toisen puolesta tai esimerkiksi ulkomailla opiskelusta koituvat opiskelumaksut. 

Lahjavero muusta lahjasta

Viimeinen verovapaa lahjamuoto on muut lahjoitukset, jotka jäävät arvoltaan pienemmiksi kuin 5 000 euroa. 

Tässä on kuitenkin muistettava ns. kolmen vuoden sääntö eli jos lahjansaaja saa kolmen vuoden kuluessa samalta antajalta useita sellaisia lahjoja, näistä on suoritettava veroa, kun niiden yhteinen arvo nousee 5 000 euroon tai sen yli.

Tämä voi avata kuitenkin mukavia lahjaverosuunnittelumahdollisuuksia. 

Tämän säännöksen mukaan nimittäin lahjat ovat antaja- ja saajakohtaisia. Säännös ei myöskään edellytä sukulaisuussuhdetta lahjanantajan ja lahjansaajan välillä.

Otetaan tästä esimerkki. 

Veijoloiden perheen mummo ja pappa ovat saaneet jo iäkkäämmiksi, eikä heillä ole niin suurta rahantarvetta. Isä ja äiti ovat puolestaan jo suht mukavissa töissä, elämä raiteillaan ja sukanvarteen on jo kertynyt hieman ylimääräistä. Sen sijaan perheen teini-ikäiset lapset Veijo, Teijo ja Keijo ovat lentämässä pois kotoa ja rahalle olisi tarvetta. 

Tässä tilanteessa rahavarojen löytyessä mummo, pappa, isä ja äiti voivat jokainen tehdä esim. 4 999 euron lahjoituksen jokaiselle Veijolle, Teijolle ja Keijolle. Näin lähes 60 000 euroa vaihtaa omistajaa verovapaasti jokaisen lapsista saadessa 19 996 euroa.

Kolmen vuoden sääntö huomioiden lahjoitus voidaan myöhemmin jälleen toistaa.

lahjat-joista-lahjavero-jaa-suorittamatta

Lahjavero yhteisesti saadusta lahjasta

Miten lahjavero määräytyy tilanteessa, jossa lahja annetaan yhteisesti esimerkiksi kahdelle eri henkilölle?

Tällöin lahjavero määräytyy sen henkilön sukulaisuussuhteen perusteella lahjoittajaan, joka on lahjoittajalle kaukaisinta sukua. 

Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että lahjaverokohtelu voi muodostua läheisemmälle sukulaiselle ankarammaksi yhteisen lahjan osalta. Näin on, mikäli hän kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan, mutta toinen yhteisen lahjan saaja kuuluu vasta toiseen lahjaveroluokkaan. 

Lahjavero lahjanluonteisessa kaupassa

Ennen kuin voidaan tarkastella miten lahjavero määräytyy lahjanluonteisessa kaupassa, täytyy ymmärtää, mitä lahjanluonteisella kaupalla tarkoitetaan.

Lahjanluonteinen kauppa voidaan määritellä perintö- ja lahjaverolain avulla seuraavasti:

Kun kauppa- tai vaihtosopimuksen ehdoista selviää, että sovittu vastike on enintään kolme neljännestä käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja vastikkeen välinen ero lahjaksi.

Otetaan tästä esimerkki:

Äiti myy tyttärelleen asunnon 50 000 eurolla, jonka todellinen arvo on 100 000 euroa. Koska kauppahinta on vain puolet käyvästä hinnasta, katsotaan käyvän hinnan ja maksetun vastikkeen välinen ero eli 50 000 euroa lahjaksi.

Tällöin tyttären tulee maksaa saamastaan 50 000 euron arvoisesta lahjasta lahjavero eli ensimmäisessä veroluokassa 4 200 euroa.

Alihintaisuus vaikuttaa myös tuloverotukseen. Olettaen, että äiti on aikanaan ostanut asunnon samalla hinnalla kuin millä hän sen nyt myy tyttärelleen eli 50 000 eurolla, äidille syntyy verotettavaa luovutusvoittoa.

Tuloverolain soveltuvuus

Tilanteeseen soveltuu seuraava tuloverolain säännös:

Jos omaisuus on luovutettu käypää arvoa alempaan hintaan siten, että kysymys on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta lahjanluonteisesta kaupasta, luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta.

Tällä tarkoitetaan sitä, että ensiksikin luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen (50 000 euroa / 100 000 euroa). Äidin luovutusvoitto lasketaan niin, että luovutushinnasta vähennetään vastikkeellista osaa vastaava osuus asunnon ostohinnasta eli tässä tapauksessa (50 000 euroa / 100 000 euroa x 50 000 euroa) = 25 000 euroa. Luovutusvoiton määrä on yhteensä 50 000 euroa – 25 000 euroa = 25 000 euroa.

Toisin sanoen äiti maksaa luovutusvoittoa, vaikka hän myy asunnon samalla hinnalla, millä hän on sen aikanaan ostanut.

Tyttären hankintamenoksi katsotaan puolestaan tyttären omaisuudesta maksama 50 000 euroa sekä lahjaverotuksessa sovellettu verotusarvo 50 000 euroa eli yhteensä 100 000 euroa.

Kauppahinta yli 3/4

Mikäli kauppahinta olisi ollut esimerkiksi 77 000 euroa, käyvän hinnan 100 000 euroa ja kauppahinnan 77 000 euroa välistä erotusta eli 23 000 euroa ei olisi pidetty tyttären saamana lahjana (eikä siis myöskään lahjanluonteisena kauppana), eikä sitä näin ollen voisi lahjaverottaa.

Koska kyse ei ole lahjanluonteisesta kaupasta luovutusta ei jaeta myöskään vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Tässä tapauksessa luovutushinnasta 77 000 euroa vähennetään koko hankintameno eli 50 000 euroa. Jos luovutuksen alihintaisuudesta aiheutuisi tappiota, se ei ole vähennyskelpoista.

HUOM! Näissä esimerkeissä täytyy huomioida se, ettei niissä ole huomioitu mahdollista oman asunnon luovutuksen verovapautta.

Kauppa vai lahja?

Yksi mielenkiintoinen kysymys lahjaveron kannalta on se, kannattaisiko omaisuus pikemmin lahjoittaa vai myydä esimerkiksi seuraaville jälkipolville.

Näiden välistä eroa voidaan käydä läpi esimerkiksi seuraavasti käyttäen esimerkkinä jälleen asuntoa.

Oletetaan nyt, että isä lahjoittaa pojalleen 110 000 euron arvoisen asunnon. Tällöin lahjaveroa maksetaan ensimmäisessä veroluokassa 11 300 euroa.

Ja sitten laskelmia…

Lahjoitus voidaan tehdä myös kahdessa erässä määräosin eli asunnosta lahjoitetaan ½ nyt ja yli kolmen vuoden päästä ½. Asunnosta ei voi lahjoittaa euromääräistä osaa, vaan lahjoitus tulee tehdä määräosana. Tällöin kokonaisverorasitus on ensimmäisessä veroluokassa 9 400 euroa olettaen, ettei asunnon arvoon eikä lahjaveron määrään tule tänä aikana muutoksia. Poika maksaa tällöin kaksi kertaa veron vakioerän. 

Mikäli omaisuus myydään 110 000 eurolla ja olettaen vaikkapa, että asunnon hankintahinta on aikanaan ollut 55 000 euroa, tulee isän maksaa luovutusvoittoveroa 55 000 eurosta.

Omaisuuden luovutusvoittoveron määrä on 30 000 euroon asti 30 %. Tämä tarkoittaa sitä, että 30 000 euron osalta luovutusvoittoveroa maksetaan 30 000 euroa x 30 % = 9 000 euroa. Ylijäävältä 25 000 euron osalta veroa maksetaan 34 % eli 25 000 x 34 % = 8 500 euroa. Yhteensä luovutusvoittoveroa tulee maksettavaksi 17 500 euroa.

Tämä siis siinä tapauksessa, ettei oman asunnon verovapaus tule kyseeseen. 

Mikäli isä myy asunnon pojalleen ¾ säännön mukaisesti esimerkiksi 85 000 eurolla, luovutusvoittoa tulisi maksaa 9 000 euroa. (Luovutusvoittoa syntyy koska asunto on hankittu 55 000 eurolla ja myydään 85 000 eurolla. Luovutusvoittoveroa maksetaan 30 000 eurosta.) Lahjavero ei tule maksettavaksi. 

Kun asunto myydään, ostajan tulee myös maksaa varainsiirtovero, joka on asunto-osakkeiden osalta 2 % kauppahinnasta, kiinteistöjen osalta 4 % kauppahinnasta. Tässä ei ole huomioitu ensiasunnon ostajan verovapautta.

Kysymykseen siitä, tulisiko omaisuus lahjoittaa vai myydä, on vaikeaa antaa mitään yleispätevää vastausta. Se riippuu jo esimerkiksi siitä, halutaanko, että veroseuraamukset kohdistuvat lahjoittajaan vaiko lahjansaajaan. Toinen huomioon otettava seikka on esimerkiksi se, onko ostajalla aidosti varaa maksaa kauppahintaa. Kolmas on se, onko luovuttajalla rahantarvetta jne. Kaupan osalta on nimittäin todettava, että sen on oltava aito. 

Lahjana saadun omaisuuden myyminen

Mitä tapahtuu siinä tilanteessa, jos lahjansaaja myy heti lahjan saatuaan saamansa omaisuuden?

Tässä tilanteessa tulee sovellettavaksi se, mistä mainitaan tuloverolaissa:

Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Hankintameno lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi.

Tarkastellaan asiaa jälleen esimerkin avulla:

Äiti antaa pojalleen lahjaksi osakkeita 10 000 euron arvosta. Äiti on hankkinut osakkeet aikanaan 5 000 eurolla. 

Jos poika myy osakkeet kahden vuoden päästä 20 000 eurolla, hankintameno on 10 000 euroa. Luovutusvoittoa syntyy 10 000 euron osalta.  Mikäli luovutus tehtäisiin esimerkiksi kuukauden päästä äidin lahjoituksesta, hankintameno olisi 5 000 euroa ja luovutusvoittoveroa maksettaisiin 15 000 euron osalta. 

Huomionarvoista on, ettei lahjaverotuksessa voida vähentää keksittyjä lahjaverotusarvoja siinä tilanteessa, ettei lahjaveroilmoitusta ole tehty.

Lahjavero pidätettäessä hallintaoikeus

Nyt on päästy tämän blogikirjoituksen viimeiseen vaiheeseen eli siihen miten hallintaoikeuden pidättäminen vaikuttaa lahjaveron määrään.

Tässä järjestelyssä on tarkoituksena siis se, että lahjoittaja jättää itselleen joko eliniäksi tai määräajaksi hallintaoikeuden, omistusoikeuden mennessä lahjansaajalle.

Katsotaan tästäkin konkreettinen esimerkki. 

Isä haluaa lahjoittaa rakkaalle tyttärelleen omistamansa asunnon. Samassa hän haluaa kuitenkin eliniäksi pidättää itselleen hallintaoikeuden ko. asuntoon.

Jos asunnon arvo olisi 100 000 euroa ja se lahjoitettaisiin ilman hallintaoikeuden pidätystä, lahjaveroa tulisi maksaa ensimmäisessä veroluokassa 10 100 euroa. 

Kun hallintaoikeus pidätetään eliniäksi isän iän ollessa 68 vuo latahjaveroa tulisi maksaa:

ikäkerroin 8 x tuottokerroin 5 % x 100 000 euroa = 40 000 euroa.

100 000 euroa – 40 000 euroa = 60 000 euroa.

60 000 eurosta lahjavero on ensimmäisessä veroluokassa 5 300 euroa. 

Esimerkistä siis nähdään, että lahjoituksen tekeminen hallintaoikeus pidättämällä alentaa lahjaveroveroseuraamusta merkittävästi.

Kun lahjoitus on elinikäinen ikäkerroin saadaan selville seuraavasta perintö- ja lahjaverolaissa olevasta taulukosta (merkityksellinen on hallintaoikeuden saajan ikä):

Verovelvollisen ikäLuku, jolla vuositulon määrä kerrotaan
alle 44 vuotta12
44–52 vuotta11
53–58 vuotta10
59–63 vuotta9
64–68 vuotta8
69–72 vuotta7
73–76 vuotta6
77–81 vuotta5
82–86 vuotta4
87–91 vuotta3
92 tai enemmän2

Tuottokerroin puolestaan riippuu siitä, minkälainen omaisuus on kyseessä (prosentit perustuvat Verohallinnon verkkosivustolla oleviin tietoihin):

    • 3 %, vapaa-ajan asuntojen osalta
    • 5 % asunto-osakkeesta, asuinkäytössä olevasta kiinteistöstä sekä arvo-osuustilistä

Yhteenveto

Tämänkertainen blogi on tällä erää tässä. Toivottavasti tämänkertaisessa blogissa esitetyt ajatukset – esimerkiksi kolmen vuoden säännöstä, lahjanluonteisesta kaupasta sekä lahjoituksesta hallintaoikeus pidättäen – auttavat mahdollisessa perintö- ja lahjaverosuunnittelussa. 

Asiat eivät aina kuitenkaan ole niin yksinkertaisia ja vaativat huolellisempaa paneutumista. Mikäli sinulle siis kuitenkin jää kysymyksiä, voit aina olla yhteydessä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.