Lennot myöhässä tai peruttu – entä oikeuteni?

Ostitko lennot jonnekin kauas? Odotit tietenkin jo innolla sitä, milloin olisit perillä.

Kenties olisit kaukana arjen stressistä (tai vähintäänkin työmatkalla ajoissa perillä).

Välilaskun aikana huomaat kuitenkin lentokentän näyttötauluilla viestin.

Lento on myöhässä.

Tai

Lento on peruttu.

Tämän kertaisessa blogikirjoituksessa tarkastellaan erilaisia ikäviä tilanteita, joita lentomatkustaja voi kohdata, sekä sitä, minkälaisia oikeuksia hänellä kussakin eri tilanteessa on. (Huom! Kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä ns. valmismatkoja.)

Tarkastelun kohteena on:

  • Lennolle pääsyn epääminen
  • Lennon peruuttaminen
  • Lennon viivästyminen ja
  • Lentomatkustajan oikeudet näissä tilanteissa

Tarkastelun yksi keskeinen elementti on asetus lentomatkustajien oikeuksista. (Virallisemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 261/2004. Annettu 11 päivänä helmikuuta 2004. Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä.)

Taulukot

Ennen kuin aihetta aletaan varsinaisesti käsitellä, on tässä kohtaa hyvä esittää muutama taulukko, jotka auttavat hahmottamaan paremmin matkustajalle kuuluvia oikeuksia.

Asetuksessa lentomatkustajien oikeuksista on ensinnäkin 7 artikla, joka koskettaa matkustajien oikeutta korvaukseen. Kun siinä puhutaan lennon pituudesta, lennon pituutta määriteltäessä tulee käyttää perusteena viimeistä määräpaikkaa, johon matkustaja saapuu myöhässä aikataulun mukaisesta saapumisajasta. Tämän on puolestaan johduttava siitä, että lennolle pääsy on evätty tai lento on peruutettu.

7 artiklan mukainen korvaus on maksettava käteisenä, sähköisenä pankkisiirtona, pankkisiirtona, sekillä tai, matkustajan allekirjoitetulla suostumuksella, matkakuponkeina ja/tai muina palveluina.

Katsotaan nyt taulukkoa (asetus lentomatkustajien oikeuksista 7 artikla). Tähän taulukkoon tullaan palaamaan siinä vaiheessa blogikirjoitusta, kun käsitellään lennolle pääsyn eväämistä tai lennon peruuttamista.

lentomatkustajan-oikeus-korvaukseen

Toinen taulukko, joka seuraavaksi esitetään, kuvaa lentomatkustajan oikeutta asetuksen 8 artiklan mukaisissa tilanteissa, jolloin lentomatkustajalla on oikeus korvaukseen tai uudelleenreititykseen. Asetuksen 8 artiklan mukaiseen taulukkoon palataan käsiteltäessä lennolle pääsyn eväämistä, lennon peruuttamista sekä lennon viivästymistä.

Asetuksen 8 artiklan mukaisissa tilanteissa:

lennon-uudelleenreititys

Kolmas ja tällä erää viimeinen taulukko koskettaa matkustajan oikeutta huolenpitoon. Matkustajan oikeus huolenpitoon voi tulla ajankohtaiseksi, kun lennolle pääsy evätään, lento peruutetaan tai kun lento viivästyy. Asetuksessa lentomatkustajien oikeuksista tätä koskee 9 artikla.

lennot-ja-oikeus-huolenpitoon

Kun nyt on saatu erilaiset taulukot katsottua, voidaan tarkastella sitä, miten niitä erilaisissa tilanteissa sovelletaan. Aloitetaan lennolle pääsyn epäämisestä.

Huom! Asetuksessa puhutaan niin lennolle pääsyn epäämisen, lennon peruuttamisen kuin lennon viivästymisenkin osalta ko. asioita koskevissa artikloissa lennosta vastaavasta lentoliikenteen harjoittajasta. Tällä tarkoitetaan seuraavaa:

b) “lennosta vastaavalla lentoliikenteen harjoittajalla” lentoliikenteen harjoittajaa, joka suorittaa tai aikoo suorittaa lennon joko matkustajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti tai sellaisen toisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön puolesta, joka on tehnyt matkustajan kanssa sopimuksen

Tämä tarkoitaa lyhyesti sanottuna sitä, että lennosta vastaava lentoliikenteen harjoittaja on se lentoyhtiö, joka lennon lentää.

Ja sitten varsinaiseen asiaan.

Lennolle pääsyn epääminen

Mitä tarkoitetaan sillä, että matkustajalta evätään pääsy lennolle?

Asetuksen mukaan tällöin on kyse tilanteesta, jossa lentoyhtiö kieltäytyy kuljettamasta matkustajaa lennolla, vaikkakin matkustaja on ilmoittautunut lennolle asetuksen mukaisesti.

Asetuksen mukaisella ilmoittautumisella tarkoitetaan sitä, että matkustajalla on vahvistettu varaus ko. lennolle. Tämän lisäksi matkustajan on ilmoittauduttava lähtöselvitykseen noudattaen niitä ehtoja ja määräaikoja, jotka lentoyhtiö on asettanut.

Useimmiten tällainen matkustajan lennolle “epäämistapaus” on kyseessä, kun lento on ns. ylivarattu. Ylivaraustilanne on käsillä, kun ne matkustajat, jotka ovat ostaneet lipun kyseiselle lennolle, eivät mahdukaan mukaan.

Lennolle pääsyn epääminen KKO 2013:46

Tosin lennolle pääsyn epäämisessä ei tarvitse olla kyse aina pelkästään ylivaraustilanteesta. Korkeimman oikeuden ratkaisun 2013:46 mukaan:

4 artiklassa tarkoitettua lennolle pääsyn epäämisen käsitettä on tulkittava siten, että se koskee paitsi ylivaraustilanteista johtuvia lennolle pääsyn epäämisiä myös muista syistä, kuten toiminnallisista syistä, johtuvia lennolle pääsyn epäämisiä.

Unionin tuomioistuin asia C-22/11

Korkein oikeus oli kyseisessä tapauksessa tehnyt Unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön. Unionin tuomioistuin käsitteli asiaa seuraavasti (asia C-22/11):

23 Tällainen tulkinta saa tukea toteamuksesta, jonka mukaan lennolle pääsyn epäämisen käsitteen ulottuvuuden rajoittaminen niin, että se koskisi vain ylivaraustilanteita, johtaisi käytännössä matkustajille asetuksessa N:o 261/2004 annetun suojan huomattavaan vähentämiseen ja olisi siis vastoin asetuksen johdanto-osan ensimmäisessä perustelukappaleessa tarkoitettua asetuksen tavoitetta varmistaa matkustajien suojelun korkea taso; tämä tavoite oikeuttaa matkustajille annettujen oikeuksien laajan tulkinnan (ks. vastaavasti asia C-344/04, IATA ja ELFAA, tuomio 10.1.2006, Kok., s. I-403, 69 kohta ja asia C-549/07, Wallentin-Hermann, tuomio 22.12.2008, Kok., s. I-11061, 18 kohta).

24 Kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 37 kohdassa, on niin, että jos lennolle pääsyn epäämisen käsitteeseen katsottaisiin kuuluvan vain ylivaraustilanteet, matkustajat, jotka – kuten pääasian valittaja – ovat tilanteessa, joka taloudellisista syistä luodun ylivaraustilanteen tavoin ei johdu heistä, eivät saisi mitään suojaa vaan heiltä vietäisiin mahdollisuus vedota asetuksen N:o 261/2004 4 artiklaan, jonka 3 kohdassa viitataan asetuksen 7–9 artiklan säännöksiin oikeuksista korvaukseen, lipun hinnan palautukseen tai matkan uudelleenreititykseen sekä huolenpitoon.

25 Niinpä sitä, että lentoliikenteen harjoittaja epää pääsyn lennolle matkustajalta, joka on ilmoittautunut lennolle asetuksen N:o 261/2004 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, kyseisen liikenteenharjoittajan lentojen uudelleenjärjestelyn takia, on pidettävä asetuksen 2 artiklan j alakohdassa tarkoitettuna lennolle pääsyn epäämisenä.

26 Ensimmäiseen kysymykseen on vastattava edellä esitetyn perusteella, että asetuksen N:o 261/2004 2 artiklan j alakohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettua lennolle pääsyn epäämisen käsitettä on tulkittava siten, että se koskee paitsi ylivaraustilanteista johtuvia lennolle pääsyn epäämisiä myös muista syistä, kuten toiminnallisista syistä, johtuvia lennolle pääsyn epäämisiä.

Miten asetuksen mukaan tulisi toimia lennolle pääsyä evättäessä?

Tällaisessa tilanteessa lentoyhtiön tulisi menetellä seuraavasti:

Ensiksi lentoyhtiön tulee perustellusti arvioida tilanteen olevan sellainen, että lennolle pääsyn epääminen on todennäköistä.

Sen jälkeen lentoyhtiön tulisi etsiä vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita luopumaan varauksistaan tiettyjä etuuksia vastaan.

Näistä etuuksista matkustaja ja lentoyhtiö voivat vapaasti sopia keskenään.

Kun lentomatkustaja luopuu varauksestaan vapaaehtoisesti, hänellä on edellisessä kappaleessa mainittujen lentoyhtiön kanssa sovittujen korvausten lisäksi oikeus asetuksen 8 artiklan mukaiseen apuun. Tämä tarkoittaa joko maksetun lipun hinnan palauttamista ja tarvittaessa kyseeseen tulevaa paluulentoa tai matkan uudelleenreititystä.

Mikäli vapaaehtoisia ei löydy, voi lennosta vastaava lentoyhtiö evätä matkustajalta pääsyn lennolle vastoin matkustajan tahtoa, jotta jäljelle jääville matkustajille jäisi lennolle tilaa.

Jos näin tapahtuu, tulee lentoyhtiön välittömästi antaa siitä 7 artiklan mukainen korvaus sekä autettava häntä 8 ja 9 artiklan mukaisesti. Artiklojen osalta voit katsoa edellä olevia taulukoita. Halutessasi voit myös lukea Korkeimman oikeuden ratkaisun 2013:46, joka liittyi nimenomaan lennolle pääsyn epäämiseen. Voit tehdä sen edellä olevasta linkistä.

Kyseisessä tapauksessa lentoyhtiö oli lentomatkustajia koskevan asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin evännyt A:lta pääsyn lennolle vastoin hänen tahtoaan.

Tämän vuoksi lentoyhtiö oli suoritettava matkustajalle 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty 400 euron korvaus.

Lennon peruuttaminen

Lennon peruuttaminen on käsitteellisesti määritelty asetuksessa lentomatkustajien oikeuksista. Tuon asetuksen lennon peruuttamisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että:

aikataulun mukainen lento, jolle ainakin yksi paikka oli varattu, ei toteudu.

Lennon peruuttamistilanteessa toimitaan seuraavasti:

Ensiksikin, jos lento peruutetaan, lentoyhtiön tulee tarjota matkustajalle asetuksen 8 artiklan mukaista apua. Tämä tarkoittaa siis maksetun lipun hinnan palauttamista sekä tarvittaessa paluulentoa tai sitten matkan uudelleenreititystä.

Toiseksi lentoyhtiön on tarjottava matkustajalle aterioita ja virvokkeita kohtuullisessa suhteessa odotusaikaan sekä ilmaiseksi kaksi puhelua, teleksiä tai telekopioviestiä tai sähköpostiviestiä.

Mikäli matkustaja on valinnut uudelleenreitityksen ja kun uuden lennon kohtuuden mukaan odotettavissa oleva lähtöaika on vähintään peruutetulle lennolle aikataulun mukaista lähtöaikaa seuraava päivä, tulee matkustajalle tarjota:

1) hotellimajoitus,

– jos ylimääräinen majoittautuminen yhdeksi tai useammaksi yöksi on välttämätöntä, tai

– jos matkustajan aikomaa pitempi oleskelu osoittautuu välttämättömäksi sekä

2) lentoaseman ja majoituspaikan (hotelli tai muu) välinen kuljetus.

Kolmanneksi matkustajalla on oikeus saada 7 artiklan mukainen vakiokorvaus. Tätä oikeutta matkustajalla ei kuitenkaan ole, jos:

i) matkustajalle on ilmoitettu peruutuksesta vähintään 2 viikkoa ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa, tai

ii) matkustajalle on ilmoitettu peruutuksesta vähintään 7 päivää ja enintään 2 viikkoa ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa ja tarjottu uudelleenreititystä, jonka mukaan hänen olisi lähdettävä korkeintaan 2 tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa tai hän saapuisi määräpaikkaan alle 4 tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin, tai

iii) matkustajalle on ilmoitettu peruutuksesta alle 7 päivää ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa ja tarjottu uudelleenreititystä, jonka mukaan hänen olisi lähdettävä korkeintaan tuntia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa tai hän saapuisi määräpaikkaan alle 2 tuntia aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

Poikkeukselliset olosuhteet

Lentoyhtiö ei ole velvollinen maksamaan 7 artiklan mukaista vakiokorvausta myöskään tilanteessa, jossa se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. Tällöin näitä poikkeuksellisia olosuhteita lentoyhtiö ei olisi voinut välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

Poikkeuksellisia olosuhteita voisivat olla lentomatkustajia koskevan asetuksen johdanto-osan 14. perustelukappaleen mukaan esim:

poliittisesti epävakaat olot, sääolosuhteet jotka ovat kyseisen lennon suorittamiseen sopimattomat, turvallisuusriskit, odottamattomien lentoturvallisuuteen vaikuttavien puutteiden ilmeneminen ja lennosta vastaavan lentoyhtiön toimintaan vaikuttavat työtaistelutilanteet.

Matkustajalle on myös lennon peruuntumisesta ilmoitettaessa selvitettävä mahdolliset kuljetusvaihtoehdot. Näyttövelvollisuus siitä, että matkustajalle on ilmoitettu lennon peruuttamisesta ja ajankohdasta, jona ilmoitus on tehty, kuuluu lennosta vastaavalle lentoyhtiölle.

Lennon peruuttaminen teknisestä viasta johtuen

Edellä mainittiin tilanteita, joissa on kyseessä ns. poikkeuksellinen olosuhde, eikä matkustajalla ole tällöin oikeutta vakiokorvaukseen.

Miten siis on suhtauduttava tilanteisiin, joissa lentoyhtiö vetoaa tekniseen vikaan?

Onko se automaattisesti sellainen poikkeuksellinen olosuhde, jolloin matkustajalla ei ole oikeutta vakiokorvaukseen?

Yhteisöjen tuomioistuin asia C-549/07

Tätä yhteisöjen tuomioistuin on käsitellyt asiassa C-549/07 muun muassa seuraavasti

23 Vaikka yhteisön lainsäätäjä on sisällyttänyt tähän luetteloon ”odottamattomat lentoturvallisuuteen vaikuttavat puutteet” ja vaikka lentokoneessa ilmennyt tekninen vika voidaan lukea tällaisiin puutteisiin, on kuitenkin niin, että tällaiseen tapahtumaan liittyviä olosuhteita voidaan pitää asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla poikkeuksellisina vain, jos ne liittyvät tapahtumaan, joka tämän asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa lueteltujen tapahtumien tapaan ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alkuperänsä vuoksi ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

24 Kun otetaan huomioon ne erityiset olosuhteet, joissa lentoliikennettä harjoitetaan, ja lentokoneiden teknologinen kehittyneisyys, on todettava, että lentoliikenteen harjoittajat joutuvat tavallisesti toimintaansa harjoittaessaan kohtaamaan erilaisia teknisiä vikoja, mikä näkyy väistämättä näiden koneiden toiminnassa. Jotta lisäksi tällaisilta vioilta vältyttäisiin ja jotta voitaisiin ennalta varautua häiriöihin, jotka vaarantavat lentoturvallisuuden, lentokoneet ovat säännöllisten, erittäin tiukkojen tarkastusten kohteena, jotka on sisällytetty lentoliikenneyritysten toiminnan harjoittamista koskeviin voimassaoleviin ehtoihin. Lentokoneen huoltoon liittyvästä puutteesta johtuvan teknisen vian korjaamisen on siis katsottava kuuluvan lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen.

25 Näin ollen tekniset viat, jotka tulevat ilmi lentokoneiden huollon yhteydessä tai jotka johtuvat huoltoon liittyvistä puutteista, eivät sellaisinaan voi olla asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja poikkeuksellisia olosuhteita.

26 Ei kuitenkaan voida sulkea pois, että tekniset viat ovat tällaisia poikkeuksellisia olosuhteita, jos ne johtuvat tapahtumista, jotka eivät liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kaluston muodostavien lentokoneiden valmistaja tai toimivaltainen viranomainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on piilevä valmistusvirhe, joka vaikuttaa lentoturvallisuuteen. Samoin on sellaisten vahinkojen osalta, jotka johtuvat lentokoneisiin kohdistuneesta sabotaasista tai terroriteosta.

27 Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on siis tutkia, johtuivatko pääasiassa kysymyksessä olevan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamat tekniset viat tapahtumista, jotka eivät liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan tavanomaiseen toiminnan harjoittamiseen eivätkä ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa.

Tuomion perustelut jatkuvat

39 On huomattava, että yhteisön lainsäätäjä ei ole tarkoittanut antaa kaikille poikkeuksellisille olosuhteille sitä ominaisuutta, että ne vapauttavat velvollisuudesta suorittaa matkustajille korvauksen lennon peruuttamisen johdosta, vaan ainoastaan niille poikkeuksellisille olosuhteille, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

40 Tästä seuraa, että koska kaikki poikkeukselliset olosuhteet eivät vapauta vastuusta, on sen, joka aikoo vedota niihin, osoitettava lisäksi, että niitä ei olisi missään tapauksessa voitu välttää tilanteeseen soveltuvilla toimenpiteillä, toisin sanoen sellaisilla, jotka poikkeuksellisten olosuhteiden ilmetessä ovat erityisesti asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kannalta teknisesti ja taloudellisesti siedettävissä olevien edellytysten mukaisia.

41 Sen on osoitettava, että huolimatta siitä, että se olisi tehnyt kaikkensa käytettävissään olevien henkilökunnan ja kaluston sekä taloudellisten keinojen puitteissa, se ei aivan ilmeisesti olisi voinut – tekemättä kestämättömiä uhrauksia yrityksensä tuolloiseen kapasiteettiin nähden – välttää sitä, että poikkeukselliset olosuhteet, joihin se joutui, johtivat lennon peruuttamiseen.

42 Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on tutkia, onko asianomainen lentoliikenteen harjoittaja pääasian olosuhteissa toteuttanut tilanteeseen soveltuvat toimenpiteet, toisin sanoen sellaiset, jotka todettujen poikkeuksellisten olosuhteiden ilmetessä olivat erityisesti asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kannalta teknisesti ja taloudellisesti siedettävissä olevien edellytysten mukaisia.

Unionin tuomioistuin asia C-257/14

Unionin tuomioistuimen tuomiossa asiassa C‑257/14 käsiteltiin myös teknisiä vikoja. Tuomio toi lisävaloa teknisten vikojen arviointiin sen kannalta, onko matkustajalla oikeus vakiokorvaukseen. Tuomioistuin lausui asiassa muun muassa seuraavaa:

33 Kun mainittu oikeuskäytäntö otetaan huomioon, kansallisen tuomioistuimen esittämät kymmenen kysymystä on kokonaisuutena ymmärrettävä siten, että niillä pyritään pääasiallisesti selvittämään, onko asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei myöskään ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, kuuluu mainitussa säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan, ja jos se kuuluu, millaisia kohtuudella edellytettäviä toimenpiteitä lentoliikenteen harjoittajan on toteutettava tilanteen selvittämiseksi.

34 Tältä osin on aivan aluksi todettava, että asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdan perusteella lennosta vastaavan lentoliikenteen harjoittajan ei tarvitse maksaa 7 artiklan mukaista korvausta, jos se pystyy osoittamaan, että peruutus johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu.

35 Tämän jälkeen on muistutettava oikeuskäytännössä täsmennetyn, että koska kyseinen 5 artiklan 3 kohta on poikkeus periaatteesta, jonka mukaan matkustajilla on oikeus korvaukseen, sitä on tulkittava suppeasti (tuomio Wallentin-Hermann, C-549/07, EU:C:2008:771, 20 kohta).

36 Lentokoneelle aiheutuneista teknisistä vioista on lopuksi lähemmin todettava oikeuskäytännöstä ilmenevän, että tällaisia vikoja voidaan pitää odottamattomina lentoturvallisuuteen vaikuttavina puutteina ja että ne saattavat kuulua tällaisiin olosuhteisiin. On kuitenkin niin, että tällaisten vikojen ilmenemiseen liittyviä olosuhteita voidaan pitää asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ”poikkeuksellisina” vain, jos ne liittyvät tapaukseen, joka kyseisen asetuksen johdanto-osan 14 perustelukappaleessa lueteltujen tapausten tapaan ei liity asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen eikä luonteensa tai alkuperänsä vuoksi ole tämän tosiasiallisesti hallittavissa (ks. vastaavasti tuomio Wallentin-Hermann, C-549/07, EU:C:2008:771, 23 kohta).

37 Koska lentokoneiden toiminnassa ilmenee väistämättä teknisiä vikoja, lentoliikenteen harjoittajat joutuvat tavallisesti toimintaansa harjoittaessaan kohtaamaan tällaisia vikoja. Tekniset viat, jotka tulevat ilmi lentokoneiden huollon yhteydessä tai johtuvat huoltoon liittyvistä puutteista, eivät tässä suhteessa voi sellaisinaan olla asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja ”poikkeuksellisia olosuhteita” (ks. vastaavasti tuomio Wallentin-Hermann, C-549/07, EU:C:2008:771, 24 ja 25 kohta).

38 Vaikka näin on, tietyt tekniset viat saattavat kuulua näiden poikkeuksellisten olosuhteiden alaan. Näin on esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kaluston muodostavien lentokoneiden valmistaja tai toimivaltainen viranomainen ilmoittaa, että jo käytössä olevissa lentokoneissa on lentoturvallisuuteen vaikuttava piilevä valmistusvirhe. Samoin on sellaisten vahinkojen osalta, jotka johtuvat lentokoneisiin kohdistuneesta sabotaasista tai terroriteosta (ks. vastaavasti tuomio Wallentin-Hermann, C-549/07, EU:C:2008:771, 26 kohta).

39 Nyt esillä olevassa asiassa KLM tähdentää, että pääasiassa kyseessä oleva tekninen vika oli se – mikä kansallisen tuomioistuimen on tarkistettava –, ettei kyseisen koneen moottori toiminut, koska tietyt sen osat, jotka eivät olleet niiden keskimääräistä käyttöikää vanhempia ja joiden osalta valmistaja ei ollut ilmoittanut, että tietyn ikäisissä osissa saattaisi ilmetä vikoja, olivat viallisia.

40 Tältä osin on selvää, että – kuten tämän tuomion edellisestä kohdasta ilmenee – tällainen tekninen vika ilmeni vain yhdessä tietyssä lentokoneessa. Unionin tuomioistuimelle jätetystä asiakirja-aineistosta ei mitenkään ilmene, että asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan kalustoon kuuluvien lentokoneiden valmistaja tai toimivaltainen viranomainen olisi ilmoittanut, ettei ainoastaan kyseisessä lentokoneessa vaan myös muissa kaluston lentokoneissa oli lentoturvallisuuteen vaikuttava piilevä valmistusvirhe, mikä kansallisen tuomioistuimen on joka tapauksessa tarkistettava. Jos näin oli, tämän tuomion 38 kohdassa viitattua oikeuskäytäntöä ei sovelleta nyt esillä olevassa asiassa.

41 Sitten on syytä todeta yhtäältä, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen vika, joka aiheutui lentokoneen tiettyjen osien ennenaikaisesta toimimattomuudesta, on tietysti odottamaton tapaus. Vaikka näin on, tällainen vika on aina erottamattomasti sidoksissa koneen erittäin monitahoiseen toimintajärjestelmään, ja lentoliikenteen harjoittaja käyttää sitä usein vaikeissa ja jopa äärimmäisissä – etenkin ilmastollisissa – olosuhteissa, ja lisäksi on selvää, ettei yksikään lentokoneen osa säily muuttumattomana.

42 Näin ollen on katsottava, että lentoliikennettä harjoitettaessa kyseinen odottamaton tapaus liittyy lentoliikenteen harjoittajan toiminnan tavanomaiseen harjoittamiseen, koska on tavallista, että tämä kohtaa tämäntyyppisiä odottamattomia teknisiä vikoja.

43 Toisaalta tällaisen vian estäminen tai korjaaminen – ennenaikaisesti viallisen osan korvaaminen mukaan lukien – on tosiasiallisesti asianomaisen lentoliikenteen harjoittajan hallittavissa, koska juuri viimeksi mainitun tehtäviin kuuluu varmistaa liiketoiminnassaan käyttämiensä lentokoneiden huolto ja moitteeton toiminta.

44 Tästä seuraa, ettei pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tekninen vika voi kuulua asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan.

45 Lopuksi on syytä tähdentää, että vaikka lentoliikenteen harjoittaja olosuhteiden mukaan arvioi voivansa vedota tiettyjen viallisten osien osalta valmistajan virheeseen, asetuksen N:o 261/2004 tärkein tavoite, jona on matkustajien suojelun korkean tason varmistaminen, ja vaatimus, jonka mukaan kyseisen asetuksen 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava suppeasti, ovat esteenä sille, että kyseinen lentoliikenteen harjoittaja voisi perustella mahdollista kieltäytymistään korvata matkustajille aiheutuneita vakavia haittoja vetoamalla tältä osin ”poikkeuksellisten olosuhteiden” olemassaoloon.

46 Tässä suhteessa on syytä muistuttaa, että asetuksesta N:o 261/2004 johtuvat velvollisuudet eivät estä lentoliikenteen harjoittajia vaatimasta korvausta viivästymisen aiheuttaneelta muulta henkilöltä, kolmannet osapuolet mukaan luettuina, kuten asetuksen 13 artiklassa säädetään. Mainittujen liikenteenharjoittajien näiden velvollisuuksien seurauksena kantama taloudellinen rasitus voi näin ollen keventyä tai jopa poistua kokonaan tällaisen korvauksen johdosta (tuomio Sturgeon ym., C-402/07 ja C‑432/07, EU:C:2009:716, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

47 Oikopäätä ei siis voida pitää mahdottomana, että asetuksen N:o 261/2004 13 artiklaan vedottaisiin ja sitä sovellettaisiin viasta vastuussa olevaa valmistajaa vastaan mainitussa asetuksessa lentoliikenteen harjoittajalle asetettujen velvollisuuksien aiheuttaman taloudellisen rasituksen keventämiseksi tai jopa sen poistamiseksi.

48 Koska pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tekninen vika ei kuulu käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan, asiassa ei ole syytä asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohdan perusteella lausua niistä kohtuudella edellytettävistä toimenpiteistä, joihin lentoliikenteen harjoittajan olisi pitänyt ryhtyä tilanteen selvittämiseksi.

49 Kaiken edellä esitetyn nojalla esitettyihin kysymyksiin on vastattava niin, että asetuksen N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei myöskään ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, ei kuulu mainitussa säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan.

Johtopäätöksiä tuomioistuinratkaisuista

Edellä olevista ratkaisuista voidaan siis nähdä, ettei lentokoneessa ilmenevä tekninen vika suinkaan aina tarkoita sitä, että kyseessä olisi asetuksen mukainen poikkeuksellinen olosuhde. Kun poikkeuksellista olosuhdetta ei ole, lentoyhtiöllä ei ole oikeutta evätä matkustajalta hänelle kuuluvaa vakiokorvausta.

Miten sitten menetellään sellaisissa tilanteissa, joissa lento viivästyy?

Lennon viivästyminen

Lennon viivästymistä ja matkustajan oikeuksia on helpointa tarkastella kaavion avulla:

Lennon-viivästyminen

Mutta edellisessä kaaviossa ei puhuta mitään rahallisesta korvauksesta?

Eikö lentomatkustajalla ole oikeutta rahalliseen korvaukseen viivästystilanteissa?

Lennot viivästyy, miten käy rahallisen korvauksen?

Vastaus edelliseen kysymykseen saadaan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta yhdistetyissä asioissa C-402/07 ja C-432/07. Tuon tuomion mukaan:

60 Koska lentomatkustajien peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta kärsimät vahingot ovat toisiaan vastaavia, myöhästyneiden lentojen ja peruutettujen lentojen matkustajia ei voida kohdella eri tavalla, jotta ei loukattaisi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, kun otetaan huomioon asetuksen N:o 261/2004 tavoite, joka on kaikkien lentomatkustajien suojan parantaminen.

61 Näissä olosuhteissa on todettava, että viivästyneiden lentojen matkustajat voivat vedota asetuksen N:o 261/2004 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu tällaisten lentojen vuoksi vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys, toisin sanoen kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lentoliikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin.

Lentomatkustajilla onkin oikeus lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen 7 artiklan mukaiseen vakiokorvaukseen, kunhan lento on määräpaikassaan vähintään kolme tuntia aikataulusta myöhässä.

lentomatkustajan-oikeus-korvaukseen

Oikeutta korvaukseen ei kuitenkaan ole, jos kyse on ollut poikkeuksellisista olosuhteista, kuten edellä mainituissa asioissa annetusta tuomiostakin ilmenee:

69 Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymysten toiseen osaan on vastattava, että asetuksen N:o 261/2004 5, 6 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajat voidaan rinnastaa peruutettujen lentojen matkustajiin korvausta koskevan oikeuden soveltamisen kannalta ja että he voivat näin ollen vedota asetuksen 7 artiklan mukaiseen korvausta koskevaan oikeuteen, kun heille aiheutuu viivästyneen lennon johdosta vähintään kolmen tunnin pituinen ajan menetys eli kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa vähintään kolme tuntia lentoliikenteen harjoittajan ilmoittaman aikataulun mukaista saapumisaikaa myöhemmin. Tällainen viivästyminen ei kuitenkaan perusta matkustajalle oikeutta korvaukseen, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Myöhempiä unionin tuomioistuimen tuomioita

Tämä kanta on myöhemmin vahvistettu Unionin tuomioistuimen tuomiossa yhdistetyissä asioissa C-581/10 ja C-629/10:

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5–7 artiklaa on tulkittava siten, että viivästyneiden lentojen matkustajilla on oikeus kyseiseen asetukseen perustuvaan korvaukseen, kun heille koituu tällaisten lentojen vuoksi vähintään kolmen tunnin ajan menetys, toisin sanoen, kun he saapuvat lopulliseen määräpaikkaansa aikaisintaan kolme tuntia lentoliikenteen harjoittajan aikataulun mukaisen saapumisajan jälkeen. Matkustajilla ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen tällaisen viivästymisen perusteella, jos lentoliikenteen harjoittaja pystyy osoittamaan, että pitkäaikainen viivästyminen johtuu poikkeuksellisista olosuhteista, joita ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, eli olosuhteista, jotka eivät ole lentoliikenteen harjoittajan tosiasiallisesti hallittavissa.

Unionin tuomioistuimen tuomiossa asiassa C‑257/14 oli otettu kantaa myös siihen, oikeuttaako tietynlainen tekninen vika poikkeuksellisena olosuhteena epäämään korvauksen pitkäaikaisen viivästymisen johdosta:

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 5 artiklan 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen odottamaton tekninen vika, joka ei johdu puutteellisesta huollosta ja jota ei myöskään ole havaittu säännöllisen huollon yhteydessä, ei kuulu mainitussa säännöksessä tarkoitetun käsitteen ”poikkeukselliset olosuhteet” alaan.

Vielä on kuitenkin ratkaisematta se kysymys, milloin lennot katsotaan saapuneeksi määränpäähänsä.

Lennon viivästyminen – milloin lento on saapunut määränpäähänsä?

Tähän kysymykseen on annettu vastaus Unionin tuomioistuimen tuomiossa asiassa C‑452/13. Tuon tuomion mukaan:

Matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämisen sekä lentojen peruuttamisen tai pitkäaikaisen viivästymisen johdosta annettavaa korvausta ja apua koskevista yhteisistä säännöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 295/91 kumoamisesta 11.2.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 261/2004 2, 5 ja 7 artiklaa on tulkittava siten, että lentomatkustajille aiheutuneen viivästymisen pituuden määrittämisessä käytetty käsite ”saapumisaika” tarkoittaa ajankohtaa, jona ainakin yksi lentokoneen ovista avataan, kun matkustajilla on tällä hetkellä lupa poistua lentokoneesta.

Oikeus muuhun korvaukseen

Lentomatkustajalla voi olla oikeus myös muunlaisiin korvauksiin, jotka aiheutuvat esimerkiksi siitä, että lento perutaan.

Näiden osalta asetuksessa lentomatkustajien oikeuksista todetaan seuraavasti:

12 artikla

Lisäkorvaus

  1. Tämän asetuksen säännöksiä on sovellettava siten, ettei rajoiteta matkustajan oikeutta muuhun korvaukseen. Tämän asetuksen nojalla myönnetty korvaus voidaan vähentää tällaisesta korvauksesta.

  2. Edellä 1 kohtaa ei sovelleta matkustajiin, jotka ovat vapaaehtoisesti luopuneet varauksesta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön asiaankuuluvien periaatteiden ja sääntöjen, oikeuskäytäntö mukaan lukien, soveltamista.

Asetus ei siis rajoita matkustajan oikeutta muuhun korvaukseen paitsi tilanteessa, jossa matkustaja on itse lennolle pääsyn epäämistilanteessa luopunut vapaaehtoisesti varauksestaan. Tällöin matkustaja on luopunut varauksesta sellaisia etuuksia vastaan, joista on sovittu erikseen lentoyhtiön kanssa.

Näitä muita korvauksia ei kuitenkaan käsitellä tässä kirjoituksessa tämän laajemmin.

Toinen kysymys, joka sopii paremmin kirjoituksen teemaan, onkin seuraava: miten haen niitä korvauksia, jotka lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaan minulle kuuluvat?

Korvausten hakeminen ja lentomatkustajien oikeuksia koskeva asetus

Kun korvauksia aletaan hakea, laitetaanko heti haastehakemusta lähimpään käräjäoikeuteen?

Odota vielä.

Sitä ennen on viisaampaa tehdä paljon muutakin.

Mistä siis voisi aloittaa?

Aloittaa voi vaikkapa siitä, että valittaa asiasta lennosta vastuussa olevalle eli sen lentäneelle lentoyhtiölle.

Muistathan kuitenkin, ettei se henkilö, joka lukee valituksesi, ole välttämättä tehnyt mitään pahaa. Sen vuoksi on parempi pitää valitusta kirjoitettaessa tunteensa kurissa. Tällöin vastapuolenkin on mukavampi reagoida valitukseen.

Samoin reklamoinnissa on hyvä olla pikemminkin ajoissa liikkeellä kuin turhaan viivytellä asian kanssa.

Valituksessa on hyvä mainita muun muassa:

  1. Kuka valittaa?
  2. Kenelle?
  3. Mistä?
  4. Millä perusteella?
  5. Oma vaatimus

Valituksen laatimiseen löydät apua esimerkiksi tästä kyseisestä blogikirjoituksesta. Näet siitä esimerkiksi, mistä voi valittaa ja millä perusteella. Tällöin voit vedota lentomatkustajien oikeuksia koskevaan asetukseen. Näet myös sen, minkälainen vaatimuksesi voi olla suuruusluokaltaan esimerkiksi lennon peruuntumisen osalta.

Valitusta laatiessasi sinun on hyvä tutustua myös EU:n valituslomakkeeseen lentomatkustajien oikeuksista. Näin saat vieläkin paremman kuvan siitä, mitä valituksesta tulisi ilmetä. Halutessasi voit käyttää valituksen toimittamisessa ko. lomaketta.

Mitä tapahtuu valituksen toimittamisen jälkeen?

Parhaimmassa tapauksessa lentoyhtiö myöntää valituksen olleen aiheellinen ja suostuu maksamaan asetuksen mukaiset korvaukset.

Mutta mitä tehdä siinä tilanteessa, kun lentoyhtiöstä ei kuulu mitään ja tuntuu siltä, että asiasta alkaa olla jo aikaa?

Tai tilanteessa, jossa lentoyhtiön vastaus ei ole sellainen kuin toivoisi.

Eräässä komission tiedoksiannossa on otettu asiaan kantaa seuraavasti:

Jotta voidaan varmistaa valitusten tehokas käsittely sekä lentoliikenteen harjoittajille ja muille mahdollisesti asiaan liittyville yrityksille vakaa oikeudellinen toimintaympäristö, komissio suosittaa, että matkustajia neuvotaan tekemään kohtuullisen ajan kuluessa valitus tapahtumamaan kansalliselle täytäntöönpanoelimelle, jos he katsovat lentoliikenteen harjoittajan loukanneen oikeuksiaan. Matkustajien tulisi valittaa kansalliselle täytäntöönpanoelimelle vasta, kun he ovat ensin valittaneet lentoliikenteen harjoittajalle eivätkä hyväksy tämän vastausta tai eivät ole saaneet lainkaan tyydyttävää vastausta lentoliikenteen harjoittajalta. Komissio suosittelee, että lentoliikenteen harjoittajan olisi vastattava kahden kuukauden kuluessa ja että EU:n virallisten kielten käyttöä ei rajoiteta.

Toisin sanoen lentoyhtiölle on hyvä antaa 2 kuukautta vastausaikaa. Jos lentoyhtiö ei vastaa ollenkaan tai vastaus ei ole tyydyttävä, voi valituksen tekemisen kanssa siirtyä seuraavaan vaiheeseen.

Minkä EU-maan viranomaiselle tulisi valittaa?

Jos lentoyhtiön kanssa ei päästä asiasta sovintoon tai edes neuvotteluyhteyteen, tulisiko asia viedä sen jälkeen saman tien oikeuteen?

Ei välttämättä.

Oikeudenkäynti on aina oikeudenkäynti ja siihen liittyy merkittävä kuluriski.

Tämän lisäksi lentomatkustajien oikeuksia koskevan asetuksen mukaisiin tilanteisiin on ajateltu muunlaisia riidanratkaisua koskevia toimielimiä.

Esimerkiksi Suomessa lentomatkustajien oikeuksia koskevia asioita ratkaisee Kuluttajariitalautakunta.

Muiden Euroopan maiden ratkaisuelimet puolestaan löydät puolestaan tästä linkistä.

Minkä EU-maan viranomaiselle valitus siis tulisi tehdä?

Lentomatkustajien oikeuksia koskeva asetus vastaa tähän sen 16. artiklassa:

  1. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä tämän asetuksen täytäntöönpanosta vastaava elin, joka vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta jäsenvaltion alueella sijaitsevilta lentoasemilta lähtevien lentojen sekä kolmannesta maasta näille lentoasemille suuntautuvien lentojen osalta. Sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että matkustajien oikeuksia kunnioitetaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan mukaisesti nimetty elin komissiolle.

  2. Matkustaja voi valittaa mille tahansa 1 kohdan mukaisesti nimetylle elimelle tai muulle jäsenvaltion nimeämälle toimivaltaiselle elimelle tämän asetuksen rikkomisesta, jonka väitetään tapahtuneen jonkin jäsenvaltion alueella sijaitsevalla lentoasemalla tai jonka väitetään koskevan lentoa kolmannesta maasta mainitulla alueella sijaitsevalle lentoasemalle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklan soveltamista.

  3. Jäsenvaltioiden säätämien, tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavien seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Lyhyesti sanottuna edellä mainittu tarkoittaa sitä, että valitus täytyy tehdä sen EU-maan viranomaiselle, josta lento lähti tai sen olisi pitänyt lähteä.

Mikäli kyse on tilanteesta, jossa kolmannesta (EU:n ulkopuolisesta) maasta lennetään EU-alueelle, valitus tulee tehdä sen EU-maan viranomaiselle, joka on lennon määränpäämaana.

Miten valitusprosessi etenisi Suomessa?

Suomessa ennen valituksen tekemistä Kuluttajariitalautakuntaan, kuluttajan tulisi olla yhteydessä Kuluttajaneuvontaan.

Tämä johtuu siitä, että lain kuluttajariitalautakunnasta 14 § mukaan:

Lautakunta voi jättää asian käsittelemättä, jos:

6) kuluttaja ei ole ensin ollut yhteydessä kuluttajaneuvontaan selvittääkseen asiaa.

Kuluttajaneuvonnan tarkoituksena on antaa apua siinä tilanteessa, ettei kuluttajan reklamaatio ole tuottanut tulosta. Tällöin Kuluttajaneuvonta voi antaa opastusta ja sovitteluapua.

Milloin sitten teen valituksen Kuluttajariitalautakuntaan?

Valitus Kuluttajariitalautakuntaan tulee ajankohtaiseksi silloin, kun Kuluttajaneuvonnan avullakaan ei ole saavutettu oikeudenmukaista asiantilaa, eikä matkustaja siis ole saanut asetuksen mukaan hänelle kuuluvia korvauksia.

Oman asiansa Kuluttajariitalautakunnassa saa vireille toimittamalla sitä koskevan kirjallisen tai sähköisen hakemuksen.

Kuluttajariitalautakunnalle tehtävän valituksen jättäminen tai asian käsittely on maksutonta. Mikäli valituksen tekijä käyttää asiamiestä (esim. lakimiestä), valituksen tekijän tulee vastata kuluistaan itse.

Jos asianosainen hankkii asian ratkaisemiseksi tarpeellisia asiantuntijalausuntoja ja muita selvityksiä, kuluttajariitalautakunta voi suosittaa, että nämä kustannukset korvataan asianosaiselle.

Kuluttajariitalautakunnan osalta on syytä muistaa, ettei kuluttajariitalautakunnan päätös ole täytäntöönpanokelpoinen. Toisin sanoen Kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat luonteeltaan pikemminkin suosituksia kuin velvoittavia oikeuden päätöksiä.

Kuluttajariitalautakunnan käsittely ei kuitenkaan estä asian viemistä yleisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Kuluttajariitalautakunnan sivuilla julkaistun tiedon mukaan elinkeinonharjoittajista noin 80 % noudattaa lautakunnan antamia suosituksia.

Kuluttajariitalautakunnassa ratkaistaan lentoyhtiöitä koskevia asioita melkoinen määrä. Tiedon siitä, kuinka usein lautakunnassa on suositettu hyvitystä ja siitä, kuinka usein suosituksia noudatetaan, saat tästä linkistä löytyvästä uutisesta. Esimerkiksi lentojen viivästyksiä koskevat asiat työllistävät lautakuntaa melko lailla.

Mikäli lentoyhtiö ei suostu noudattamaan Kuluttajariitalautakunnan päätöstä, voi kuluttajan ainoaksi vaihtoehdoksi jäädä asian vieminen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Valitettavasti kuluttajan kannattaa tässä tilanteessa harkita sitä, onko oikeusriita sen arvoinen. Oikeusprosessi on aina vaivalloinen ja kallis. Vielä kun riidellään kuitenkin verrattain pienistä summista, riita ei ole välttämättä sen arvoinen.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

lennot