Nettihuijaus voiko sen välttää?

Tekisikö mieli ostaa jotakin tarpeellista internetin välityksellä? Kenties uusi sohva tai taulu? Haluaisitko kenties myydä oman auton netissä? Mutta onko se turvallista vai osuuko kohdalleni kenties nettihuijaus?

Vai voisinko välttää nettihuijauksen jollakin tavalla? Tätä tärkeää teemaa käsitellään tämänkertaisessa blogikirjoituksessa.

Ennen aiheen varsinaista käsittelyä on kuitenkin mielenkiintoista saada hieman tilastotietoa siitä, kuinka yleisiä erilaiset nettihuijaukset ovat.

Miksi nettihuijaus on tärkeä teema ja kuinka paljon niitä tapahtuu?

Miksi nettihuijauksista tarvitsee ylipäätänsä puhua?

Nettihuijauksista on syytä puhua niiden yleisyyden vuoksi.

Onkin mielenkiintoista tietää, että poliisin tietoon tuli jo vuonna 2016 erilaisia nettihuijaustapauksia 12 000 kappaletta. Kun puhutaan yksistään Helsingistä, nettihuijaustapauksia tuli poliisin tietoon vuosittain 2 000 – 2 500 kappaletta.

Pohdittaessa asiaa päivätasolla, tuli poliisin tietoon jo vuonna 2016 siis noin 30 erilaista nettihuijausta per päivä.

Vuonna 2017 poliisi sai melkein 12 000 ilmoitusta petoksista, joiden tekopaikka oli internet. Kilpailu- ja kuluttajavirastolle puolestaan sai 1 453 yhteydenottoa huijauksista ja tilausansoista.

Vuonna 2018 nettipetoksista kirjattiin lähes sama määrä rikosilmoituksia kuin vuonna 2017. Alkuvuonna 2019 määrä ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattaessa.

nettihuijausten-maara

Poliisin tietoon tulleiden tapausten lisäksi olisi tietenkin mukavaa ja vielä mielenkiintoisempaa saada selkeitä lukuja myös siitä, kuinka paljon nettihuijauksia jää vuosittain poliisille ilmoittamatta.

Millainen on tyypillinen nettihuijaus?

Edellä lähteeksi linkitetyn artikkelin ja siinä haastatellun rikoskomisarion mukaan yleisimpiä nettihuijaus tapauksia ovat olleet vuonna 2016 nimenomaan erilaiset tilaus- ja myyntipetokset.

Kyseessä on tällaisissa tapauksissa toisen henkilön identiteetin luvattomasta hyväksikäytöstä ja olemattoman tavaran myynnistä. Näissä erilaisissa huijauksissa kaupan kohteena olevan tavaran laatu vaihtelee puolestaan huomattavasti, mutta käytännössä kaupan voidaan sanoa olevan lähes mitä vain.

Useimmiten valitettavana seurauksena on se, että rehellinen osapuoli menettää rahaa saamatta sille odottamaansa vastinetta.

Tietenkin nettihuijauksia esiintyy monenlaisissa yhteyksissä, mutta tämän kirjoituksen kannalta mielenkiintoisia ovat nimenomaan tapaukset, joissa kauppaa käydään suomalaisten henkilöiden välillä suomalaisilla verkkosivustoilla esimerkiksi internetin erilaisilla huutokauppa- tai kirpputorisivustoilla.

Onko tilanne parempi ulkomailla?

Koska nettihuijauksia tuntuu tapahtuvan myös Suomessa, voitaisiin kysyä, onko tilanne ulkomailla parempi ja miten erilaiset huijaukset siellä tapahtuvat.

The Telegraph on kirjoittanut asiasta vuonna 2016 omassa artikkelissaan. Sen mukaan Englannissa joka kymmenes aikuinen henkilö on joutunut tietoverkossa tapahtuvan petoksen tai rikkomuksen uhriksi. Vuonna 2015 tällaisten rikkomusten määrä on ollut yli 6 miljoonaa kappaletta.

Tietoverkossa tapahtuvalla rikkomuksella on tarkoitettu esimerkiksi luottokorttia koskevaa petosta, verkko-ostoksia koskevaa huijausta, hakkerointia sekä romanssia koskevia huijauksia, jossa “rakkaalta” huijataan suuria summia rahaa.

Mielenkiintoista tämän blogin kannalta on se, että jo vuonna 2015 näistä erilaisista huijauksista miljoona tapausta koski nimenomaan verkko-ostoksia.

Lontoon kaupungin poliisin edustaja onkin artikkelissa kyberrikollisuuden osalta todennut, että uhrien tulisi tehdä kaikkensa suojellakseen itseään ja olla tietoisia siitä, kenen kanssa on verkossa tekemisissä.

Kysymys kuuluukin: onko tämä mahdollista?

Palataan siihen myöhemmin.

Tärkeintä tähän mennessä on ollut se, että nettihuijaus voi ikävässä tapauksessa osua omalle kohdalle ja niitä tapahtuu niin Suomessa kuin muuallakin.

Tavaran kauppa yksityishenkilöiden välillä – Miten nettihuijaus tehdään?

Ajatellaan yksinkertaista tilannetta, jossa tavara myydään kahden yksityishenkilön välillä ja kaupat tehdään nopeasti sen kummempia ajattelematta. Kuinka huijaus voi tapahtua?

Nettihuijarina myyjä

Jos myyjä haluaa huijata verkkokaupassa, on mahdollisuuksia esimerkiksi seuraavat kaksi:

  • Myyjä pyytää maksamaan haluamansa hinnan tietylle pankkitilille ja kun kauppahinta on maksettu, ostaja ei kuule myyjästä enää mitään eikä myöskään ostamastaan tavarasta.
  • Myyjä kyllä lähettää tavaran, mutta se ei ole ollenkaan sitä, mitä ostaja odotti saavansa tai se on huonommassa kunnossa kuin sen piti olla.

nettihuijaus-myyja

Nettihuijarina ostaja

Voiko verkkokaupassa huijata ainoastaan myyjä?

Kuvittelehan seuraavia tilanteita:

  • Ostaja maksaa myyjälle tavarasta, jonka jälkeen myyjä lähettää tavaran ostajalle. Ostaja väittää myyjälle, ettei koskaan saanut tavaraa ja vaatii rahojaan takaisin.
  • Sama tilanne kuin edellä, mutta ostaja uhkaa jättää myyjästä erittäin huonon arvostelun ellei hän maksa vahingonkorvausta. Myyjän hyvä maine voi olla uhattuna.
  • Ostaja saa tavaran, mutta valittaa myyjälle, ettei tavara ole sellainen kuin on sovittu. Ostaja vaatii rahojaan takaisin, johon myyjä suostuu, jos ostaja palauttaa tavaran. Myyjä palauttaa rahat, mutta ostaja ei palauta tavaraa tai palauttaa jonkun täysin muun tavaran.

Verkkokaupassa on siis monia mahdollisuuksia huijaamiseen, jos toinen kaupan osapuoli on liian hyväuskoinen ja samalla myös huolimaton.

nettihuijaus-ostaja

Miksi verkkokaupassa on ongelmia?

Syitä on varmasti monia, mutta yksi syy voi olla se, että netissä kuka vaan voi olla periaatteessa kuka haluaa tai ainakin esiintyä kenenä haluaa. Se paljonko osapuolet tietävät toisistaan kauppaa tehdessään on siis rajallista. Tämän vuoksi esimerkiksi ostajan olisi hyvä tietää myyjästä mahdollisimman paljon.

Välillä kuitenkin on niin, että ainoa asia, mitä esimerkiksi ostaja tietää myyjästä, on joko sähköpostiosoite tai puhelinnumero sekä pankkitilin numero.

Nykypäivänä on kuitenkin kovin helppoa luoda itselleen sähköpostitili täysin keksitylle, sinänsä normaalilta kuulostavalle nimelle tai hankkia itselleen käyttöönsä prepaid liittymä. Tämä ei vaadi kuin muutaman minuutin ponnistelun.

Kun ostaja tai myyjä ei tiedä toisesta osapuolesta oikeastaan yhtään mitään, eikä henkilöllisyyttä millään tapaa varmisteta, on hyvin helppoa joutua huijauksen uhriksi.

Esimerkkitapauksena voi käyttää sitä, että ostaja maksaa myyjälle kauppahinnan tavarasta, joka ei koskaan saavu ostajalle. Samoin voi käydä myös tavaran kyllä saapuessa mutta viallisena.

Kuinka välttää nettihuijaus?

Tässä vaiheessa on käyty läpi monia yksityishenkilöiden väliseen verkkokauppaan liittyviä ongelmia.

Kiinnostavampi kysymys on kuitenkin se, onko ongelmalle mitään tehtävissä.

Voinko tietää kenen kanssa käyn kauppaa ja millä ehdoin?

Kyllä voin.

Mutten ilman vaivannäköä.

Tosin sen ei tulisi olla ongelma huomioitaessa siitä koituvat edut.

Aloitetaan nettihuijauksen välttämistä koskeva tarkastelu kuitenkin siitä, miten yksityishenkilöt tällä hetkellä ostavat toisiltaan tavaraa ja mietitään sen jälkeen, mitä kenties voisi tehdä toisin.

Kaupanteko internetissä

Tällä hetkellä yksi tavallinen tapa ostaa tavaroita on suurin piirtein seuraavanlainen:

Myyjä julkaisee myynti-ilmoituksen kuvineen, jonka jälkeen ostaja tekee hänelle tarjouksen tietyllä kauppahinnalla.

Tämän jälkeen ostaja ja myyjä sopivat keskenään siitä, kuinka kauppa todellisuudessa toteutetaan.

Myyjä saattaa lähettää tavaran ja ostaja maksaa kauppahinnan ilman sen kummempia sopimuksia. Osapuolet eivät välttämättä tee minkäänlaista kauppakirjaa, jossa sovittaisiin tavaran kunnosta tai tarkista toistensa henkilöllisyyksiä.

Kaikki saattaa perustua osapuolten hyvään uskoon ja arvosteluihin, joita joihinkin verkkokauppoihin voi jättää omasta sopimuskumppanistaan.

Voisiko jotain tehdä toisin?

Järkevämpää olisi kuitenkin laatia esimerkiksi irtaimen esineen kaupasta kunnollinen kauppakirja, jossa sovittaisiin myös siitä kunnosta, missä tavaran tulee olla sen vaihtaessa omistajaa ja siitä, kuka esineen virheellisyydestä sekä kunnostamisesta vastaa.

Osapuolten tulisi myös allekirjoittaa kauppakirja sähköisesti, jotta voidaan varmistua toisen sopimusosapuolen henkilöllisyydestä. Kynnys huijaamiseen saattaa nimittäin kasvaa, jos sen joutuu tekemään omalla henkilöllisyydellä.

Hyvin laaditusta kauppakirjasta on sekin hyöty, että osapuolet pystyvät jälkikäteen varmistamaan, mistä he ovat sopineet. Tämä voi olla hyödyllistä vaikkapa siinä tapauksessa, että tavara hajoaa pian omistajanvaihdoksen jälkeen.

miten-valttaa-nettihuijaus

Sähköinen allekirjoitus

Kun tässä blogissa puhutaan sähköisestä allekirjoituksesta, niin sähköisellä allekirjoituksella ei suinkaan tarkoiteta esimerkiksi asiakirjaa, johon on skannattu henkilön paperille tekemä allekirjoitus.

Sähköisellä allekirjoituksella tarkoitetaan tässä sitä, että allekirjoittaja ensiksikin tunnistetaan vahvan tunnistamisen avulla siksi henkilöksi, joka hän väittää olevansa.

Tämä vahva tunnistautuminen voi tapahtua pankkien verkkopankkitunnuksilla, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteella samoin kuin teleyritysten mobiilivarmenteilla.

Sähköinen allekirjoitus puolestaan perustuu varmenteeseen ja näin voidaan puhua ns.vahvasta allekirjoituksesta. Tämä allekirjoitus on myös asiakirjan keskeinen osa.

Asiakirjan eli kauppakirjan tullessa näin allekirjoitetuksi voidaan siis todella varmentua siitä, kuka toimi kauppakirjan allekirjoittajana ja milloin kauppakirja allekirjoitettiin, eikä kummankaan osapuolen tarvitse huolehtia siitä, etteikö hän tietäisi kenen kanssa on tekemisissä.

Näin ollen mahdollisen riitatilanteen syntyessä ei tarvitse käyttää aikaa ensiksi sen murehtimiseen, kenenköhän kanssa olen ylipäänsä kaupat solminut.

Sähköinen allekirjoitus ja sopimuksen pätevyys

Myytäessä irtainta tavaraa sopimuksen pätevyyden kannalta ei ole suurtakaan merkitystä sillä, missä muodossa sopimus solmitaan.

Sopimusosapuolet voivat yhtä hyvin tehdä sopimuksen suullisestikin, mutta kysymys on siitä, millä näyttää sopimus mahdollisessa riitatilanteessa todella solmituksi.

Suullisessa sopimuksessa toinen osapuoli voi myöhemmin väittää, ettei mitään sopimusta ole solmittu tai se on täysin eri sisältöinen kuin alkuperäinen.

Jos sopimus on puolestaan solmittu sähköpostin välityksellä, voi toinen osapuoli väittää, ettei hän todellisuudessa ole käyttänyt kyseessä olevaa sähköpostiosoitetta.

Lain lähtökohtana kuitenkin on, että vahvan sähköisen tunnistamisen tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan voi yksittäinen käyttäjä luottaa.

Voidaankin todeta, että sähköinen allekirjoitus ei välttämättä poista kaikkia huijaustilanteita yksityishenkilöiden välisestä verkkokaupasta, mutta se antaa vähintään suojaa sitä vastaan, ettei tietäisi kenen kanssa on tekemisissä ja että huijaava osapuoli voisi noin vain kadota huijauksen tehtyään.

Kuinka saan kauppakirjan tehtyä ja allekirjoitettua sähköisesti?

Tässä sinua auttaa tämä verkkosivusto, jonka blogia luet. Sopimuspohjan kaikki asiakirjat on allekirjoitettavissa sähköisesti vahvan tunnistamisen avulla.

Entä jos nettihuijaus tapahtui sittenkin?

Mitä tehdä jos kuitenkin kävi niin, ettei myyjä lähettänyt tavaraa kauppahinnan jo tultua maksetuksi tai se oli huonommassa kunnossa kuin piti taikka jos huijaus oli jokin muunlainen?

Jos kauppakirja on allekirjoitettu sähköisesti käytettävissä on ne oikeussuojakeinot, jotka olisivat käytössä muutenkin. Sopimuskumppani on tiedossa ja häneltä voidaan vaatia sopimuksen mukaista toimintaa.

Mahdollista on tehdä myös rikosilmoitus kuten normaalistikin siinä tilanteessa, että joutuu nettihuijauksen uhriksi. Nyt tiedossa on kuitenkin enemmän kuin ehkä pelkkä sähköpostiosoite ja pankkitilin numero.

Toivottavasti kirjoitus on auttanut näkemään tarpeen tehdä kauppakirja ja allekirjoittaa se sähköisesti vahvan tunnistautumisen avulla myös silloin kun kauppaa käyvät keskenään yksityishenkilöt.

Sähköinen tunnistautuminen voi kasvattaa kynnystä suorittaa nettihuijaus ja toisaalta auttaa huijattua osapuolta vaatimaan oikeuksiaan, koska kohde kenelle vaatimukset esittää on jo tiedossa.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.