Oikeusapu ja oikeusturvavakuutus yksityishenkilölle

Miten reagoisit, jos sinulle sanottaisiin, että voisit saada juridista neuvontaa täysin ilmaiseksi? Tuntuisiko täysin ennenkuulumattomalta? Oikeusapu ei ole kuitenkaan täysin ennenkuulumatonta.

Tiettyjen ehtojen täyttyessä on nimittäin täysin mahdollista saada lainopillista neuvontaa täysin ilmaiseksi.

Tässä blogikirjoituksessa käydään läpi muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • mitä oikeusavulla tarkoitetaan
  • mitä oikeusapu maksaa
  • miten omat tulot vaikuttavat oikeusavun hintaan
  • miten oikeusturvavakuutus vaikuttaa oikeusavun saantiin
  • voivatko yritykset saada oikeusapua?

Aloitetaan ensimmäisestä.

Mitä oikeusapu tarkoittaa?

Oikeusavun tarkoitus on tiivistettynä oikeusapulain 1 § 1 momentissa:

Oikeusapua annetaan valtion varoin henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.

Oikeusavun tarkoituksena on siis taata jokaiselle mahdollisuus saada asiantuntevaa apua oikeudellisiin asioihinsa, riippumatta henkilön taloudellisesta asemasta.

Mihin asioihin oikeusapua voi saada?

Oikeusapulain 1 § 2 momentissa jatketaan siitä, mihin asioihin oikeusapua voi saada, kun siinä todetaan muun muassa:

Oikeusapuun kuuluu oikeudellinen neuvonta, tarpeelliset toimenpiteet sekä avustaminen tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa – – siten kuin tässä laissa säädetään.

Kuten kyseisestä momentistakin on nähtävissä, oikeusapu kattaa siis hyvinkin laajan joukon erilaisia oikeudellisia palveluita.

Oikeusapu ei siis rajoitu esimerkiksi ainoastaan oikeudenkäynteihin, kun henkilö on itse esimerkiksi kantajana tai syytettynä yms., vaan oikeusapua voi saada yksinkertaisemmissakin asioissa.

Näin voisi olla vaikkapa silloin, kun henkilö tarvitsee pelkästään hyvän oikeudellisen neuvon, haluaa laadituttaa asiakirjan, kaipaa apua sopimus- tai sovintoneuvotteluihin, perinnönjakoon jne.

Oikeusapuun voi kuulua myös muunlaisia etuuksia eli oikeusapu voi vapauttaa edun saajan muun muassa velvollisuudesta suorittaa:

  • Palkkio ja korvaus asian käsittelyssä tarvitusta tulkkaus- ja käännösavusta
  • Käsittelymaksu
  • Korvausta todistajalle, kun todistajan on nimennyt oikeusapua saava asianosainen
  • Oikeusapua saaneen toimesta tuomioistuimessa tapahtuneesta todistelusta aiheutuneet kustannukset, jos todistelu on ollut asian selvittämiseksi tarpeen

Onko sitten joitain sellaisia asioita, jotka selkeästi eivät kuulu oikeusapuun?

Katsotaan tätä seuraavaksi.

Mitä oikeusapuun ei kuulu ja milloin oikeusapua ei anneta?

Oikeusapulaissa on mainittuna, mitkä asiat eivät kuulu oikeusavun piiriin. Näitä ovat:

1) yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävä hakemusasia, ellei siihen ole erityisen painavia syitä

2) yksinkertainen rikosasia, jossa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei edellytä avustajan käyttämistä

3) asia, joka koskee verotusta tai julkista maksua, ellei siihen ole erityisen painavia syitä eikä

4) asia, jossa oikaisuvaatimus- tai valitusoikeus perustuu kunnan tai muun julkisyhteisön jäsenyyteen.

Edellä mainituissa tilanteissa oikeusavustaja voi kuitenkin antaa tarvittaessa neuvoja sekä laatia asiakirjoja.

Oikeusapua ei myöskään anneta seuraavissa neljässä eri tilanteessa:

1) asialla on hakijalle vähäinen merkitys

2) se olisi selvästi tarkoituksetonta verrattuna hakijalle siitä koituvaan hyötyyn

3) asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä tai

4) asia perustuu siirrettyyn oikeuteen ja on aihetta otaksua siirron tapahtuneen oikeusavun saamiseksi.

Tästä huolimatta oikeusapua voi kuitenkin saada hyvin monenlaisissa eri tilanteissa.

Ketkä sitten antavat oikeusapua?

Ketkä oikeusapua antavat?

Käytännössä katsoen oikeusavun antajat voidaan pääsääntöisesti luokitella kahteen eri luokkaan:

  1. Yleiset oikeusavustajat, jotka antavat oikeusapua kaikissa oikeusapuun kuuluvissa asioissa ja
  2. Yksityiset avustajat, jotka antavat suostuessaan apua tuomioistuinasioissa

Yleisillä oikeusavustajilla tarkoitetaan valtion oikeusaputoimistoissa työskenteleviä oikeusavustajia. He siis antavat oikeusapua niin tuomioistuinasiossa kuin myös muissa oikeusavun piiriin kuuluvissa asioissa.

Toisin on asian laita yksityisten avustajien kanssa, joina pidetään asianajajia sekä luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia. Tällaiset yksityiset avustajat antavat oikeusapua ainoastaan tuomioistuinasioissa eli kun asia on tuomioistuimessa käsiteltävänä tai asiassa, jota ollaan tuomioistuimeen saattamassa.

oikeusavustajat

Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että yksityisen avustajan määräämiseksi on ehdottoman välttämätöntä saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tästä huolimatta oikeusriidan tulisi kuitenkin olla niin konkretisoitunut, että asiaa ollaan kyllä saattamassa tuomioistuinkäsittelyyn ellei sovintoon päästä tuomioistuinmenettelyä edeltävissä sovintoneuvotteluissa.

Valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta onkin todettu, että kun oikeusavun hakija esittää yksityisen oikeusavustajan määräämistä, hänen tulee ensiksikin perustella avustajan tarve ja toiseksi esittää riittävä selvitys siitä asiasta, johon oikeusapua haetaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että asetuksen mukaan:

1) riita-asiassa kantajan ja vastaajan on esitettävä haastehakemus tai sen luonnos, haastehakemukseen annettu vastaus tai sen luonnos tai erityisestä syystä muu riittävä selvitys

2) rikosasiassa vastaajan ja asianomistajan on esitettävä syyttäjän keskeiset vaatimukset, asianomistajan keskeiset vaatimukset, lääkärinlausunnon keskeinen sisältö tai muu riittävä selvitys

3) hakemusasiassa hakijan ja asiaan osallisen on esitettävä hakemus, vastaus tai muu riittävä selvitys.

Yksityisten avustajien kohdalta on kuitenkin tärkeää huomata se, että yksityiseltä avustajalta on saatava tehtävän hoitamiseksi hänen suostumuksensa. Pakkomääräämistä onkin pidetty ongelmallisena esimerkiksi asianajajan ja hänen päämiehensä välisen suhteen kannalta.

Rikoksesta epäillyn avustaja ja oikeus valita avustajansa

Rikosasiassa puolestaan epäillyn avustajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja taikka erityisestä syystä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, jos:

  • epäilty on pidätetty tai vangittu
  • jos häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen taikka
  • jos epäilty on 18 vuotta nuorempi.

Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on puolestaan todettu henkilön oikeudesta puolustautua näin:

Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

  1. c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa

Tämän vuoksi oikeusapulaissakin todetaan, että jos oikeusavun saaja on itse ehdottanut avustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilön, tämä tulee tehtävään määrätä, elleivät erityiset syyt toisin vaadi.

Edellisessä kappaleessa mainittu oikeus valita asiamiehensä on oikeusapulain mukaan voimassa myös muissakin kuin rikosasioissa. Oikeutta valita asiamiehensä onkin pidetty oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin eräänä kulmakivenä.

Melko lailla jokaista oikeusavun saajaa kuitenkin kiinnostaa sen hinta. Kuinka paljon oikeusapu siis maksaa?

Mitä oikeusapu maksaa?

Jos oikeusavun hakijalle annetaan vain vähäistä oikeudellista neuvontaa esimerkiksi puhelimitse, hakijan taloudellista asemaa ei tarvitse selvittää, eikä edes omavastuuosuus tule maksettavaksi.

Muuten oikeusavun hinta riippuu hyvin paljon siitä, minkälainen on sitä hakevan henkilön varallisuusasema.

Oikeusapua voidaan antaa joko täysin maksutta tai sitten omavastuuosuutta vastaan. Hakijan varallisuusasemaa arvioidaan niin sanotun käyttövaran (tarkoittaa henkilön kuukausittain käytössä olevia varoja) sekä varallisuuden perusteella.

Käyttövara lasketaan hakijan ja hänen puolisonsa kuukausittaisten tulojen, välttämättömien menojen ja elatusvelvollisuuden pohjalta.

oikeusapu

Mikäli hakijaa epäillään rikoksesta tai hän on rikosasiassa vastaajana tai mikäli puolisot ovat toistensa vastapuolia tai asuvat välien rikkoutumisen vuoksi pysyvästi erillään, oikeusapu määräytyy ainoastaan hakijan taloudellisen aseman perusteella.

Oikeusapua ei kuitenkaan anneta henkilölle, jonka käyttövara ja varallisuus ylittää valtioneuvoston asetuksessa oikeusavusta vahvistetun tietyn määrän. Asetuksessa onkin säädetty tarkemmin huomioon otettavista tuloista, menoista, elatusvelvollisuuden vaikutuksesta käyttövaran laskemiseen, varallisuuden huomioon ottamisesta sekä perusteista mitä noudatetaan oikeusapua saavan omavastuuosuutta määrättäessä.

Valtioneuvoston asetus oikeusavusta

Lähtökohta oikeusavun myöntämisessä

Oikeusavun myöntämisessä lähtökohtana on hakijan ilmoitus sekä selvitys tuloista, menoista, elatusvelvollisuudesta, varallisuudesta sekä itse asiasta, johon oikeusapua haetaan.

Jos oikeusaputoimisto sitä pyytää, hakijan tulee esittää tuloistaan sekä vähennettäväksi vaadittavista menoista tositteet. Oikeusaputoimisto voi pyytää selvitystä myös omaisuudesta ja veloista.

Siinä tapauksessa, että oikeusavun hakijan kuukausittaiset tulot verojen ja työntekijän lakisääteisten maksujen jälkeen ovat yksinäisellä henkilöllä enintään 600 euroa kuukaudessa ja puolisoilla enintään 550 euroa henkilöä kohden, oikeusaputoimisto tarkastaa tulot ensisijaisesti viimeksi vahvistetusta verotuksesta.

Hakijan tulee näiden lisäksi selvittää vakuutuksensa, joka tarkoittaa varmasti ennen kaikkea sellaista oikeusturvavakuutusta, joka kattaisi hakemuksen kohteena olevan asian. Tarpeen vaatiessa hakijan tulee esittää asiasta myös vakuutusyhtiön päätös.

Käyttövaran merkitys oikeusavun myöntämisessä

Oikeusapua ei lähtökohtaisesti myönnetä lainkaan siinä tilanteessa, jossa yksinäisen henkilön käyttövara ylittää 1 300 euroa tai tilanteessa, jossa on kyse puolisoista, 1 200 euroa henkilöltä.

Jos yksinäisen henkilön käyttövara on enintään 1 300 tai puolisoiden enintään 1 200  euroa henkilöltä, tulee oikeusavun saajan maksettavaksi ns. perusomavastuu eli tietty prosenttiosuus maksettavaksi tulevasta avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta arvonlisäveroineen.

Perusomavastuun määräytyminen

Perusomavastuu määräytyy seuraavan taulukon mukaisesti:

Yksinäisen henkilön käyttövaraPerusomavastuu
enintään 600 euroa 0 %
enintään 800 euroa20 %
enintään 900 euroa30 %
enintään 1 050 euroa40 %
enintään 1 150 euroa55 %
enintään 1 300 euroa75 %

 

Puolisoiden käyttövara henkilöltäPerusomavastuu
enintään 550 euroa0 %
enintään 700 euroa20 %
enintään 800 euroa30 %
enintään 1 000 euroa40 %
enintään 1 100 euroa55 %
enintään 1 200 euroa75 %

 

Miten käyttövara lasketaan?

Tulot

Ensiksikin täytyy tietää, mitä pidetään oikeusavun hakijan tuloina. Tuloina otetaan huomioon seuraavanlaisia tulolajeja:

1) ansiotulo

2) korko-, osinko-, vuokra- ja muut pääomatulot

3) yritystoiminnasta ja ammatinharjoittamisesta saadut tulot

4) elatusavut ja elatustuet

5) työttömyyspäiväraha ja työttömyyskassa-avustus

6) tapaturmavakuutuksen päiväraha ja elinkorko

7) sairausvakuutuslain mukainen päivä- ja äitiysraha

8) kansaneläke ja ansioeläke

9) opintotuki

10) lapsilisä ja kotihoidontuki.

Jos oikeusavun hakija saa ns. tuloista riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etua, tätä ei oteta tulona huomioon.

Palkansaajien osalta todettakoon, että jos henkilön tulot vaihtelevat, käyttövaran laskemisen perusteeksi otetaan viimeisten kuuden kuukauden tulot.

Yrittäjän kuukausittainen käyttövara taas lasketaan lopullisessa verotuksessa vahvistettujen vuosittaisten ansio- ja pääomatulojen perusteella. Mikäli toiminnassa on tapahtunut olennaisia muutoksia sen jälkeen, kun viimeksi on toimitettu verotus, käyttövarojen laskennan perusteeksi voidaan ottaa ennakonkannon mukaiset tulot.

Mitä vähennetään?

Kun tulot ovat tiedossa, käyttövara lasketaan tämän jälkeen vähentämällä kuukausittaisista tuloista:

  • Ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero
  • Työntekijän lakisääteiset maksut
  • Kohtuulliset asumismenot

Kohtuullisina asumismenoina hyväksytään kohtuullinen vuokra, vastike sekä omakotitalon hoitomenot. Omakotitalon hoitomenoina kohtuullisina pidetään ilman selvitystä enintään 250 euroa kuukaudessa.

Jos asunto on omistusasunto, hyväksytään asuntolainan kuukausittaiset korot asumismenoiksi.

Asumistuki ja opintorahan asumislisä puolestaan vähennetään asumismenoista.

Mikäli asunto on perheen kokoon nähden ylimitoitettu, voi käydä jopa niin, että asumismenot jätetään hyväksymättä.

Käyttövaralaskelman osalta on vielä niinkin, että siinä voidaan huomioida laitoshoidossa olevan hakijan tai hänen puolisonsa hoitomaksut.

  • Päivähoitomaksut
  • Elatusapumaksut

Elatusapuna hyväksytään oikeusavun hakijan hänen puolisonsa joko tuomioistuimen tai vahvistetun sopimuksen mukaiset kuukausittaiset suoritukset.

Jos asiasta saadaan luotettavaa selvitystä, on mahdollista myös se, että hyväksytään säännönmukaisesti maksettu elatusapu, josta ei ole tuomiota tai sopimusta.

  • Ulosottosuoritukset

Ulosottosuorituksena hyväksytään ulosottoon kuukausittain maksettu säännöllinen suoritus.

  • Velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset

Jos velallinen noudattaa maksuohjelmaa, hyväksytään velkojille maksetut suoritukset, jotka on vahvistettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain mukaisessa maksuohjelmassa.

Samoin hyväksytään suoritukset, jotka perustuvat saman lain mukaiseen, velallisen kaikki velat kattavaan kirjalliseen sovintoratkaisuun.

Jos taas oikeusapua haetaan samaisen lain mukaisessa asiassa, käyttövaralaskelmassa vähennetään ne varat, jotka velallinen käyttää velanhoitomenoihin.

Jos oikeusavun hakijan taloudessa on huollettavia, tehdään tuloista 300 euron vähennys kutakin lasta kohden.

Vielä tuloista huoltajan käyttövaraa laskettaessa

Tuloina huoltajan käyttövaraa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon:

  • Elatusapu
  • Elatustuki
  • Perhe-eläke
  • Lapsilisä ja
  • Kotihoidon tuki

Huollettavan säännölliset tulot, hakijan elätettävä jo 18-vuotias lapsi, hakijana alle 18-vuotias

Jos taas tilanne on sellainen, että huollettavalla itsellään on säännölliset elatukseensa riittävät tulot, hänen osaltaan ei tehdä vähennystä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vähennystä voitaisi tehdä jo 18-vuotiaasta lapsesta, jos hakija häntä todellisuudessa elättää.

Mikäli hakijana olisi alle 18-vuotias itse, ei hänen tilanteessaan oteta huomioon hänen huoltajiensa käyttövaraa.

Hakija epäiltynä tai vastaajana rikosasiassa, puolisot toistensa vastapuolia tai asuvat pysyvästi erillään

Oikeusapulain 3 § 1 momentissa todetaan mm. näin:

Jos hakija on epäiltynä tai vastaajana rikosasiassa taikka jos puolisot ovat toistensa vastapuolina tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, oikeusapu määräytyy vain hakijan taloudellisen aseman perusteella.

Tässä tilanteessa käyttövara ja varallisuus lasketaan niin kuin edellä on kerrottu yksinäisestä henkilöstä. Tällöin menoista hyväksytään ne, jotka oikeusavun hakija todellisuudessa itse maksaa. Huollettavina puolestaan otetaan huomioon lapset, joiden voidaan katsoa olevan oikeusavun hakijan elatuksen varassa.

Varallisuuden merkitys oikeusavun myöntämisessä

Mikä sitten on käyttövaran sijaan varallisuuden merkitys oikeusavun myöntämiseen?

Varallisuus vaikuttaa ns. lisäomavastuuseen.

Oikeusavun saajan on maksettava lisäomavastuuta, mikäli hänellä ja hänen puolisollaan on varallisuutta, jonka arvo ylittää 5 000 euroa.

Ennen kuin tarvitsee juoda kahvia väärään kurkkuun ja pyyhkäistä hikeä otsalta, on hyvä huomioida, että lisäomavastuuta ei kuitenkaan kerrytä seuraavanlainen varallisuus:

1) perheen vakinainen asunto, tavanomainen vapaa-ajan asunto ja auto, jos niiden arvo on kohtuullinen suhteessa perheen kokoon ja tarpeeseen

2) osuus kuolinpesästä siltä osin kuin sen varallisuus muodostuu muusta omaisuudesta kuin talletuksista ja niihin rinnastettavasta varallisuudesta

3) elinkeinotoimintaan tai maatalouden harjoittamiseen liittyvä omaisuus siltä osin kuin sen myymisestä aiheutuisi merkittävää haittaa elinkeinotoiminnalle tai maatalouden harjoittamiselle.

Tällaisen lisäomavastuuta kerryttämättömän varallisuuden osalta täytyy myös muistaa, että sen hankkimiseksi otettua velkaa ei myöskään huomioida lisäomavastuuta laskettaessa.

Lisäomavastuu on muutoin puolet varallisuudesta, joka ylittää 5 000 euroa.

Varallisuus saadaan laskettua niin, että varallisuuden käyvästä arvosta vähennetään varallisuuteen kohdistuvat velat.

Loppujen lopuksi lisäomavastuu kattaa sen osan avustajan palkkiosta sekä kulukorvauksesta, joka jää jäljelle, kun siitä on vähennetty perusomavastuu.

Kun on käsillä oikeusapulain 3 § 1 momentin mukainen tilanne:

Jos hakija on epäiltynä tai vastaajana rikosasiassa taikka jos puolisot ovat toistensa vastapuolina tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, oikeusapu määräytyy vain hakijan taloudellisen aseman perusteella.

Varallisuus voidaan laskea yksinäiselle henkilölle säädettyjen perusteiden mukaan. Pääsääntöisesti lisäomavastuu voi määräytyä näin, jos oikeusavun hakijan puolison varallisuuden huomioon ottaminen olisi erityisestä syystä kohtuutonta.

Oikeusapu ja perunkirjoitus

Siinä tapauksessa, että oikeusapua haetaan perunkirjoitusta varten, tulee huomata, että lisäomavastuuseen lisätään vainajan varat ennen velkojen kattamista täysimääräisesti.

Jos pesä puolestaan on varaton, perunkirjoitusasiassa voidaan perunkirjoitusvelvolliselle antaa erityisestä syystä korvauksetta oikeusapua.

Oikeusapu ja perinnönjako tai ositus

Jos oikeusapu on myönnetty perinnönjakoa tai ositusta koskevassa asiassa, lasketaan oikeusavun hakijan saama perintö tai tasinko asian päätyttyä hänen varoikseen ja vahvistetaan oikeusavun saajan lopullinen lisäomavastuu.

Oikeusapu ja rahanarvoinen hyöty

Jos oikeusavun saanut saa rahanarvoisen hyödyn muussa asiassa, johon oikeusapu on myönnetty, hakijan saama hyöty lasketaan hänen varoikseen, ja näin vahvistetaan oikeusavun saajan lopullinen lisäomavastuu.

Oikeusavun laskeminen

Mikäli haluat ns. suuntaa-antavan arvion siitä, voidaanko sinulle myöntää oikeusapua, voit kokeilla oikeusministeriön oikeusavun koelaskelmaa.

80 tunnin maksimi

Tällä 80 tunnin maksimilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että oikeusapu kattaa avustajan toimenpiteet enintään 80 tunnilta.

Toimenpiteillä tarkoitetaan yksittäisessä asiassa sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen huomioon ottaen asian laatu, merkitys, riidan kohteen arvo sekä olosuhteet kokonaisuudessaan.

Oikeusapu voidaan rajoittaa myös koskemaan ainoastaan tiettyjä toimenpiteitä.

Kun 80 tunnin maksimi on saavutettu, tuomioistuin voi kuitenkin tehdä päätöksen oikeusavun jatkamisesta.

Tällöin edellytyksenä on, että oikeusavun saaja esittää selvityksen asian käsittelyn edellyttämistä välttämättömistä toimenpiteistä, samoin kuin se, että oikeusavun jatkamiseen on erityisiä syitä, kun otetaan huomioon oikeusavun saajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus.

Tässäkin tapauksessa tuomioistuimen on asetettava avustajalle korvattaville toimenpiteille enimmäismäärä.

Ellei tuomioistuin asian erityisen laajuuden vuoksi muuta määrää, tuntimäärä ei voi kerrallaan ylittää 30 tuntia.

Oikeusapumaksu

Oikeusavusta koituu 70 euron suuruinen oikeusapumaksu, mutta tätäkään ei peritä tilanteessa, jossa hakija saa oikeusapua korvauksetta.

Miten oikeusturvavakuutus vaikuttaa oikeusavun saamiseen?

Hyvin lyhyt vastaus tähän kysymykseen on se, että oikeusapua ei käytännössä ole mahdollista saada, jos hakijalla on asian kattava oikeusturvavakuutus.

Tämä perustuu oikeusapulain 3 b §:n ensimmäiseen virkkeeseen:

Oikeusapua ei anneta, jos hakijalla on kysymyksessä olevan asian kattava oikeusturvavakuutus.

Jos asia kuitenkin käsitellään tuomioistuimessa, tuomioistuin voi myöntää oikeusavun siltä osin kuin kustannukset ylittävät vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajaksi vakuutussopimuksessa määritellyn enimmäiskorvausmäärän.

Tämä puolestaan perustuu siihen, miten oikeusapulain 3 b § jatkuu:

Tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa tuomioistuin voi kuitenkin myöntää oikeusavun siltä osin kuin kustannukset ylittävät vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylärajaksi vakuutussopimuksessa määritellyn enimmäiskorvausmäärän. Edellytyksenä on, että hakija esittää oikeusaputoimiston antaman selvityksen hakijan taloudellisista olosuhteista ja selvityksen asian käsittelyn edellyttämistä välttämättömistä toimenpiteistä sekä että oikeusavun myöntämiseen on erityisiä syitä ottaen huomioon oikeusavun saajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus. Tuomioistuimen on tällöin asetettava enimmäistuntimäärä avustajalle korvattaville toimenpiteille. Tämä tuntimäärää ei voi kerrallaan ylittää 30 tuntia, jollei tuomioistuin asian erityisen laajuuden vuoksi toisin määrää. Pyyntö oikeusavun jatkamisesta on tehtävä hyvissä ajoin ennen kuin tuntimäärä on tullut täyteen. Jos hakija on taloudellisen asemansa perusteella oikeutettu oikeusapuun korvauksetta, oikeusapu voidaan kuitenkin myöntää myös vakuutuksen omavastuuosuuden kattamiseen.

Mitä oikeusturvavakuutuksessa kannattaa huomioida?

Monilla suomalaisilla on olemassa oikeusturvavakuutus kotivakuutuksen kautta. Vuonna 2016 on arvioitu, että noin 95 % suomalaisista on kotivakuutus ja vain harva on jättänyt siitä pois oikeusturvavakuutuslisän. Oikeusturvavakuutus voi olla myös osana jotakin muuta vakuutusta kuin kotivakuutusta.

Koska niin monella suomalaisella on olemassa oikeusturvavakuutus ja koska se voi myös evätä oikeuden oikeusapuun, mihin omassa oikeusturvakuutuksessa kannattaisi kiinnittää huomiota?

Tässä tehdään lyhyt, luettelomainen listaus keskeisistä asioista, joihin kiinnittää huomiota. Näitä seikkoja kukin joutuu arvioimaan oman vakuutustarpeensa mukaan. Listauksen ei ole kuitenkaan tarkoitus olla tyhjentävä:

  • Mikä on vakuutuksen vakuutusmäärä eli toisin sanoen enimmäismäärä, joka vakuutuksen perusteella korvataan? (Vakuutusmäärä voi olla välillä todellisiin oikeudenkäyntikuluihin nähden huomattavan alhainen.)
  • Minkälaisissa asioissa kuluja korvataan? (Aina esimerkiksi hallinto-oikeudessa tai erityistuomioistuimissa esim. vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asioita ei korvata lainkaan.)
  • Mikä on edellytyksenä vakuutustapahtuman syntymiselle? (Esim. onko ratkaisevaa riita-asiassa se, että riita on syntynyt, kun yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään tai rikosasiassa se, että syyttäjän tai asianomistajan haastehakemus on saapunut alioikeuden kansliaan tms.)
  • Mitä keskeisiä rajoituksia vakuutusehdoissa on? (Korvataanko vakuutuksesta esim. kulut, jotka liittyvät vakuutetun ansiotoimintaan, sijoitusasuntoon, lasten huoltoon, elatukseen tai tapaamisoikeuteen jne.?)
  • Mikä on vakuutetun omavastuu?
  • Korvataanko vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos ne tuomitaan vakuutetun maksettavaksi?

oikeusturvavakuutus

Mitä tehdä, jos oikeusturvakuutuksen käyttäminen tulee ajankohtaiseksi?

Tällöin kannattaa olla ensin yhteydessä vakuutusyhtiöön.

Joissakin oikeusturvavakuutusta koskevissa sopimusehdoissa vakuutusyhtiö saattaakin vaatia vakuutettua olemaan kirjallisesti yhteydessä vakuutusyhtiöön, mikäli vakuutettu haluaa käyttää oikeusturvavakuutusta.

Kun vakuutettu on ollut yhteydessä vakuutusyhtiöön, yhtiö tekee päätöksensä siitä, kattaako vakuutus kyseessä olevan asian.

Jos vakuutus ei kata ko. asiaa, kannattaa vakuutetun olla yhteydessä oikeusaputoimistoon ja tarkistaa, onko hänen mahdollista saada oikeusapua.

Onko asianajaja velvollinen antamaan tietoa oikeusavusta tai oikeusturvavakuutuksen suomista mahdollisuuksista?

Mikäli yksityishenkilö päätyisi käyttämään asianajajan palveluita, on hänellä etunaan se, että asianajajan tulee antaa tietoa mahdollisuudesta saada katettua asianajokuluja joko oikeusturvavakuutuksesta tai julkisista varoista eli käytännössä oikeusavun kautta.

Tämä perustuu hyvään asianajajatapaan ja sen kohtaan 5.13.

Tapaohjeita koskevan kommentaarin mukaan asianajajan on tiedusteltava asiakkaalta oikeusturvavakuutuksen olemassaolosta sekä opastettava asiakasta selvittämään ko. asia, jos asiakas on asiasta epävarma.

Samoin asianajajan tulisi tapaohjeiden mukaan selvittää asiakkaan varallisuusolot  sekä selitettävä mahdollisuus saada oikeusapua.

Tapaohjeita koskevan kommentaarin mukaan mielenkiintoista on myös se, että jos asianajaja veloittaisi palkkiona yli sen, mitä vakuutusyhtiö hyväksyy korvattavaksi, tulisi tästä sopia kirjallisesti tehtävää vastaanotettaessa, jotta asiakas olisi velvollinen maksamaan laskusta sen osuuden, jota vakuutusyhtiö ei korvaa.

Miten saan tietää saanko oikeusapua vai en?

Ensi alkuun voi olla parasta tutustua ns. suuntaa-antavaan koelaskelmaan, joka auttaa arvioimaan, voidaanko antamillasi tiedoilla (mm. tuloja kohtaan) myöntää oikeusapua.

Tämän jälkeen oikeusapua voi hakea esimerkiksi sähköisesti tai vaihtoehtoisesti antaa sen avustajan tehtäväksi. Kolmas vaihtoehto on vierailla oikeusaputoimistossa.

Kun oikeusapua on haettu, tulee oikeusaputoimisto antamaan asiassa oikeusapupäätöksen, johon voi myös hakea muutosta.

Tämä on se kaava, jolla on mahdollista saada tietää, voiko oikeusapua saada omaan asiaansa.

Voinko saada oikeusapua yritykselleni?

Tähän kysymykseen on vastattava kielteisesti, sillä oikeusapua ei ole tarkoitettu yrityksille tai muille yhteisöille.

Ns. elinkeinonharjoittajien osalta vastaus on kuitenkin hieman toisenlainen. Elinkeinonharjoittajalla on nimittäin oikeus saada tuomioistuinasiaansa oikeusapua, jos hän on tuomioistuinasiassa henkilökohtaisesti asianosaisena ja tämän lisäksi muut oikeusavun edellytykset täyttyvät.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että itsenäisen yrittäjän ja työntekijän välinen raja on nykyään hämärtynyt. Ns. pienyrittäjät voivatkin todellisuudessa taloudelliselta asemaltaan ja muutoinkin rinnastua työsuhteiseen työntekijään.

Muussa kuin tuomioistuinasiassa elinkeinonharjoittajalla on oikeus saada oikeusapua vain, jos siihen on erityistä syytä huomioon ottaen toiminnan laatu ja laajuus, elinkeinonharjoittajan taloudellinen ja henkilökohtainen tilanne ja olosuhteet kokonaisuudessaan.

Muissa kuin elinkeinotoimintaa koskevissa asioissa on kuitenkin muistettava, että elinkeinonharjoittajallakin on oikeus saada oikeusapua tavanomaisin edellytyksin.

Yhteenvedon aika

Yhteenvetona siis todettakoon, että oikeusapua voi saada ilmaiseksi ja jos ei täysin ilmaiseksi, ainakin kulujen kattamiseen voi saada apua. Toinen vaihtoehto on, että oikeusturvavakuutus kattaa oikeudenkäyntikuluja.

Sen vuoksi yksityishenkilön on hyvä tarkistaa, ovatko nämä mahdollisuudet – oikeusapu tai oikeusturvavakuutus – hänen käytettävissään.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

oikeusapu-ja-oikeusturvavakuutus