Pantti tai vierasvelkapanttaus velan vakuutena

Hieman aiemmin blogissa käsiteltiin velan vakuutena takausta, joka mielletään henkilövakuudeksi. Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa aiheena on pantti ja vierasvelkapanttaus. Erilaisista vakuuksista puhuttaessa pantti mielletään esinevakuuksien joukkoon.

Takauksen ja pantin yksi keskeinen ero on siinä, mikä omaisuus vastaa velan maksamisesta. Takauksessa velasta vastaa koko takauksen antaneen henkilön omaisuus.

Näin ei ole asian laita pantin osalta.

Kun velan vakuudeksi annetaan pantti, vastaa pantattu esine (tai sen arvo) velan maksamisesta.

Ero takauksen ja pantin välillä on siis melkoinen.

pantti-vs-takaus

Toinen panttauksessa mielenkiintoinen seikka on se, että pantti voidaan antaa joko oman velan vakuudeksi tai sitten jonkun muun velan vakuudeksi.

Kun puhutaan pantin antamisesta jonkun muun velan vakuudeksi kuin oman velan, puhutaan vierasvelkapanttauksesta.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi sitä, mitä monesti tarkoitetaan erilaisia panttia koskevilla määritelmillä, kuten esimerkiksi yleispantti, erityispantti, täytepantti, jälkipantti jne. Kirjoituksessa käsitellään nimenomaan irtainten esineiden panttausta, eikä kirjoituksessa käsitellä lainkaan esimerkiksi kiinteistön panttausta.

Panttauksella ja vierasvelkapanttauksella on huomattava ero siinä, minkälaista lainsäädäntöä niihin sovelletaan. Vierasvelkapanttausta koskee nimittäin laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta, kun taas esimerkiksi irtaimen panttausta koskevia säännöksiä on kauppakaaressa.

Ensiksi käydään läpi panttia koskevaa säännöstelyä ja tämän jälkeen vierasvelkapanttausta.

Aloitetaan kuitenkin siitä, minkälaista omaisuutta voidaan ylipäänsä antaa pantiksi.

Pantiksi kelpaava omaisuus

Pantiksi kelpaavaksi omaisuudeksi voidaan pääsääntöisesti lukea mikä tahansa omaisuus, joka on yksilöitävissä ja luovutettavissa.

Panttauksen tarkoituksen kannalta on tietysti luonnollista, että omaisuudella tulee olla myös rahallista arvoa, eli velkojaa kiinnostaa se, että pantti voidaan velan jäädessä maksamatta muuttaa rahaksi.

Pantiksi kelpaa esimerkiksi arvopaperi tai vaikkapa talletus. Siitä, miten esimerkiksi pankit määrittelevät vakuudeksi annettavan omaisuuden arvon, kannattaa lukea lisää vaikkapa Finanssivalvonnan sivuilta.

Pantti määriteltynä

Lyhyesti sanottuna pantti on siis esimerkiksi esine, joka vastaa omalla taloudellisella arvollaan velan maksamisesta.

Jos velka jää maksamatta, velkoja realisoi pantin ja ottaa saatavansa realisoidun esineen kauppahinnasta. Irtainta esinettä koskevan pantin realisointia käsitellään kirjoituksen lopussa.

Pantinantaja voi törmätä erilaisissa panttausehdoissa, esimerkiksi pankkien omissa, erilaisiin panttia koskeviin käsitteisiin kuten vaikkapa yleispantti ja erityispantti. Näitä erilaisia määritelmiä käydään läpi seuraavaksi.

Yleispantti

Yleispantti on yksi määritelmä, johon panttausehdoissa saattaa törmätä.

Yleispantilla tarkoitetaan usein sitä, että pantiksi annettu omaisuus vastaa panttaussitoumuksessa mainitun velallisen sekä nykyisistä että myös tulevista veloista.

Erityispantti

Erityispantti eroaa edellä mainitusta yleispantista. Erityispantti on vakuutena vain sellaisesta velasta tai sellaisista veloista, jotka on yksilöity panttaussitoumuksessa.

Näin ollen pantinantajalla on tiedossa, minkä velan vakuudeksi pantti annetaan.

Täytepantti

Erilaisissa panttausehdoissa saatetaan puhua edellä mainittujen panttien lisäksi täytepantista.

Täytepantilla tarkoitetaan sitä, että pantti vastaa siitä osasta päävelkaa, jota ei saada perittyä ensisijaisen pantin arvosta. Tällöin velasta vastaa ensisijaisesti ensisijainen pantti, ja jos ensisijaisen pantin arvo ei riitä kattamaan velkaa, joudutaan realisoimaan myös täytepantti ja ottamaan jäljelle jäänyttä velkaa vastaava summa täytepantin realisoimisesta saadusta kauppahinnasta.

Jälkipantti

Jälkipantti puolestaan tarkoittaa sitä, että pantattu esine on panttina useamman velan vakuutena.

Henkilö nimeltä X on voinut saada lainaa esimerkiksi Pankki A:lta, ja tämän velan vakuudeksi X on antanut pantin A:lle.

X on voinut tämän jälkeen saada vielä toisen lainan Pankki B:ltä, ja nyt tämän velan vakuudeksi tarvitaan jälkipantti samaan panttiin, joka on Pankki A:n velan vakuutena.

Jälkipantissa ensimmäinen velkoja antaa sitoumuksensa toiselle velkojalle siitä, että hän säilyttää panttia myös jälkipantinsaajan lukuun. Tietenkään ensimmäinen velkoja ei huononna omia oikeuksiaan.

Kun ensimmäisen velkojan myöntämä laina tulee maksetuksi, tulee jälkipantti luovuttaa sitä koskevalle toiselle velkojalle.

Vierasvelkapanttaus

Mitä puolestaan tarkoitetaan vierasvelkapanttauksella?

Lain takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta mukaan vierasvelkapanttauksella tarkoitetaan:

sitoumusta, jonka perusteella sitoumuksen antaja (pantinantaja) antaa omaisuuttaan (pantin) velkojalle toisen henkilön velvoitteen suorittamisen vakuudeksi

vierasvelkapanttaus

Aivan kuten takauksenkin osalta vierasvelkapanttauksessa on erikseen säännöksiä luonnollisten henkilöiden antamien vierasvelkapanttien osalta.

Lain mukaan yksityisellä pantinantajalla tarkoitetaan vierasvelkapanttaussitoumuksen antanutta luonnollista henkilöä, muttei kuitenkaan henkilöä joka pantin antaessaan on:

velallisena olevan yhteisön tai säätiön taikka sen emoyhteisön toimitusjohtaja, hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsen, vastuunalainen yhtiömies tai yhteisön perustaja taikka jolla on suoraan tai välillisesti vähintään kolmasosa osakeyhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta taikka vastaava omistus- tai määräämisvalta muussa yhteisössä.

Ideana laissa on, että yksityisen pantinantajan osalta lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa niin, että ne koituvat yksityisen pantinantajan vahingoksi. Yksityinen pantinantaja saa siis tällä tavoin enemmän suojaa kuin muutoin.

Vierasvelkapanttauksesta on siis kyse silloin, kun pantti annetaan velkojalle toisen henkilön velvoitteen suorittamisen vakuudeksi. Vierasvelkapanttauksessa velallisena on oltava joku muu henkilö kuin pantinantaja.

Vierasvelkapanttaus ja asuntolaina

Laissa takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta on seuraavanlainen säännös asuntolainoja varten:

Yksityistakaajan luotonantajalle antama takaus on täytetakaus, jos päävelka on myönnetty pääasiallisesti asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkimista tai kunnostamista varten ja kyseinen omaisuus on päävelan vakuutena.

Tämä sama säännös koskee soveltuvin osin myös vierasvelkapanttausta. Pantti on siis täytepantti, jos päävelka myönnetään pääasiallisesti asunnon tai vapaa-ajan asunnon hankkimista tai kunnostamista varten ja kyseinen omaisuus on päävelan vakuutena.

Millä edellytyksillä sitten pantti lopulta saadaan realisoida? Tätä koskeva säännös on kauppakaaressa.

Pantin realisointi

Kauppakaaren mukaan:

Panttihaltija saa myydä pantin ja ottaa saatavansa kauppahinnasta, jos

1) saatava on erääntynyt maksettavaksi

2) pantin omistajalle on saatavan erääntymisen jälkeen ilmoitettu, että jollei saatavaa makseta tietyn, vähintään yhden kuukauden pituisen ajan kuluessa ilmoituksesta, esine myydään ja

3) ilmoituksessa mainittu aika on kulunut, eikä saatavaa ole maksettu.

Jotta pantti siis voidaan realisoida ja siitä saatu kauppahinta voidaan käyttää velan maksamiseksi, tulee edellä mainittujen edellytysten täyttyä.

Edellä mainitut edellytykset eivät kuitenkaan estä pantin myymistä, jos niiden noudattamisesta ilmeisesti aiheutuisi olennaista vahinkoa pantin arvon alenemisen takia.

Jos pantiksi on annettu osakkeita, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, jota yksinomaan tai pääasiallisesti käytetään pantin omistajan asuntona, tulee pantin omistajalle varata pantinhaltijan saatavan maksamiseen vähintään kahden kuukauden pituinen aika ilmoituksesta, josta käy ilmi, että jollei saatavaa makseta tämän ajan kuluessa, esine myydään. Sopimus, joka lyhentää tätä määräaikaa, on tehoton.

Samoin on tehoton sellainen sopimus, jolla poiketaan edellä mainituista kolmesta edellytyksestä pantin realisoimiseksi osakkeiden omistajan vahingoksi.

Yhteenveto

Edellä käsitellystä on käynyt ilmi, että pantti ja vierasvelkapantti ovat kaksi eri asiaa. Vierasvelkapantista voidaan puhua ainoastaan siinä tapauksessa, että pantinantaja ja velallinen ovat kaksi eri henkilöä.

Pantteja on myös monia erilaisia ja jos pantin antamista harkitaan, kannattaa huolella selvittää, minkälaisesta pantista on kysymys. Onko kysymys esimerkiksi yleispantista vai täytepantista? Vastuun määrä voi nimittäin suuresti vaihdella sen mukaan, minkä tyyppisestä pantista on kysymys.

Irtainta esinettä koskeva pantti saadaan puolestaan realisoida, kun saatava on erääntynyt maksettavaksi, erääntymisen jälkeen on tehty kauppakaaren mukainen ilmoitus ja ilmoituksessa mainittu aika on kulunut, eikä saatavaa ole vieläkään maksettu.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

pantti ja vierasvelkapanttaus