Perukirja – kuinka voin laatia sen itse

Olet juuri kokenut hirvittävän menetyksen ja haluaisit vain jollain keinolla selviytyä surusta. Selviytymistä ei helpota se, että sinua muistutetaan perunkirjoituksesta ja siitä kuinka perukirja täytyy toimittaa Verohallintoon.

Mielessäsi pyörii kysymys, mitä ihmettä perunkirjoitus ja perukirja tarkoittavat? Miten ihmeessä tavallinen ihminen voi sellaisista suoriutua? Mistä saan lisätietoa?

Tässä blogikirjoituksessa pyritään avaamaan sitä:

  • mitä tarkoittavat käsitteet perunkirjoitus ja perukirja?
  • kuka perunkirjoitukseen ja perukirjan laatimiseen osallistuu?
  • milloin perunkirjoitus tulee toimittaa ja perukirja laatia?
  • mihin ihmeeseen perukirja tulee toimittaa?
  • mitä perukirjasta tulee ilmetä?

Aloitetaan ensimmäisestä eli perunkirjoituksesta.

Mitä perunkirjoitus tarkoittaa?

Lyhyesti kuvailtuna perunkirjoitus tarkoittaa perunkirjoitustilaisuutta, jonka tarkoituksena on saada laadittua perukirja.

Tämä nyt itsessään ei selvennä vielä sen kummemmin sitä, mistä perunkirjoituksessa on kysymys, mutta tärkeintä on se, että perunkirjoituksen tavoitteena on laatia nimenomaan perukirja.

Mitä ihmettä perukirja sitten tarkoittaa?

Perukirjalla tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sitä, että kun ihminen kuolee, häneltä jää pääsääntöisesti jälkeen kuolinpesä ja perukirjasta ilmenee tämän kuolinpesän varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Perukirjaan merkitään sitten näiden lisäksi myös mahdollisen lesken varat ja velat.

Perukirjasta voidaan puhua siis omaisuus- ja osakasluettelona.

Ja kun asiaa tarkemmin miettii, niin yllätyksenä ei välttämättä tule enää se, että perukirjan tarkoituksena on toimia myös veroilmoituksena.

Kuka perunkirjoitukseen ja perukirjan laatimiseen osallistuu?

Sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa pesä on, tulee määrätä perunkirjoituksen aika ja paikka. Hoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä yksinkertaisesti sitä henkilöä, jonka hoidossa/hallussa jäämistöomaisuus on. Hänen on kutsuttava perunkirjoitustilasuuteen kuolinpesän osakkaat, yleistestamentin saaja sekä mahdollinen vainajan eloonjäänyt puoliso.

perunkirjoitus-osallistujat

Kuolinpesän osakkaat

Perilliset

Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset. Ensimmäisenä perimysjärjestyksessä ovat vainajan ns. rintaperilliset. Menemättä tähän tällä kertaa tarkemmin, rintaperillisillä tarkoitetaan vainajan lapsia, heidän lapsiaan jne.

Lain lähtökohta on se, että kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan.

Entä jos vaikkapa yksi kolmesta lapsesta on kuollut ennen perittävää?

Tässä tapauksessa noudatetaan seuraavaa perintökaaren säännöstä:

Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että jos perittävän lapsi on kuollut, menee perintö lasten lastelle.

Ei rintaperillisiä

Mitä tapahtuu siinä tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole rintaperillisiä?

Tässä tapauksessa, jos henkilö on naimisissa menee jäämistö eloon jääneelle puolisolle.

Ns. toissijaisten perillisten oikeudesta perintöön perintökaaressa säädetään seuraavasti (lainkohta on hankalampi, joten lue huolellisesti):

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä, mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille.

Toissijaisten perillisten (eli ensiksi kuolleen puolison isä, äiti jne.) oikeus perintöön toteutuu siis siinä vaiheessa, kun eloonjäänyt puoliso kuolee.

Mutta entäpä jos perittävä ei ole ollut naimisissa? Kelle perintö tässä tapauksessa menee?

Perintö vanhemmille ja siitä eteenpäin

Jos henkilöllä ei ole rintaperillistä, eikä hän ole ollut naimisissa, silloin henkilön vanhemmat jakavat perinnön puoliksi.

Mutta jos ei ole vanhempiakaan elossa?

Mitä sitten tehdään?

Tällöin perintö jaetaan perintökaaren mukaan seuraavasti:

Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria taikka heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi tullut heidän vanhemmalleen. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

Mutta mutta…

Entä jos näistäkään ei ole ketään elossa?

Siinä tapauksessa perintö menee isovanhemmille.

Ja jos isovanhempi on kuollut?

Tällöin perintökaaren mukaan:

Jos joku isovanhemmista on kuollut, saavat hänen lapsensa sen osan perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.

Ja vielä viimeiseksi?

Entä jos perillisiä ei ole?

Tällöin perintö menee valtiolle, ellei testamenttia ole.

Tässä käytiin melko tarkasti perillisiä läpi ja varsinainen teemakin meinasi kyllä hukkua… Jossain vaiheessa kuitenkin mainittiin yleistestamentti ja erityisjälkisäädös.

Mitä ihmettä nämä tarkoittavat ja kumman yleistestamentin saajan vai erityisjälkisäädöksen saajan tulisi olla perunkirjoitustilaisuudessa läsnä?

perukirja-perilliset

Yleistestamentti ja erityisjälkisäädös eli legaatti

Yleistestamentinsaajalla tarkoitetaan henkilöä, jolle vainaja on testamentein määrännyt joko koko omaisuutensa tai osan siitä. Jos vainaja on testamentannut ainoastaan yksittäisen esineen kuten auton, tällöin kyse ei ole yleistestamentista vaan ns. erityisjälkisäädöksestä eli legaatista.

Näistä kahdesta nimenomaan yleistestamentin saaja tulee kutsua perunkirjoitustilaisuuteen.

Samoin perunkirjoitustilaisuuteen tulee kutsua mahdollinen perinnönjättäjän eloonjäänyt puoliso.

Kun nyt tiedetään henkilöt, joiden tulee olla paikalla perunkirjoitustilaisuudessa, on hyvä käydä läpi sitä, milloin perunkirjoitus tulee toimittaa.

Milloin perukirja tulee laatia?

Milloin perunkirjoitus toimitetaan, milloin perukirja laaditaan ja mihin perukirja lähetetään?

Perintökaaren eli asiaa säätelevän lain mukaan perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta.

Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, ettei perunkirjoitus ole sama asia kuin perukirja. Perunkirjoitustilaisuudessa laadittu perukirja tuleekin toimittaa Verohallinnolle perintö- ja lahjaverolain mukaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.

Verohallinnolle perukirja on tärkeä siitä syystä, että perintöverotus toimitetaan vainajan jäämistöstä laaditun perukirjan perusteella.

Tähän mennessä opittua

Mitä olemme tähän mennessä oppineet?

Tähän mennessä olemme saaneet tietää, että perunkirjoitus on tilaisuus, jossa laaditaan perukirja ja tähän perunkirjoitustilaisuuteen osallistuvat vainajan perilliset, mahdolliset yleistestamentin saajat sekä mahdollinen vainajan eloonjäänyt puoliso.

Perunkirjoitus tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja toimitetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta Verohallinnolle.

Nyt tulee selvittää vielä se, mitä ihmettä perukirjasta tulee ilmetä?

Mitä perukirja pitää sisällään?

Tähän kysymykseen löydetään vastauksia niin perintökaaresta kuin perintö- ja lahjaverolaistakin. Joitakin vastauksia saadaan myös verottajan verkkosivustolta, johon on hyvä tutustua, koska se antaa tietoa verottajan näkökulmasta. Lopultahan perukirjassa on kysymys myös veroilmoituksesta.

Perukirja ja johdanto-osa

Perukirjan ns. johdanto-osasta olisi suotavaa ilmetä seuraavat seikat:

  • toimituksen aika ja paikka
  • vainajan täydellinen nimi, henkilötunnus, ammatti ja kotipaikka sekä syntymä- ja kuolinpäivä
  • osakkaiden ja eloonjääneen puolison nimet, henkilötunnukset, ammatit ja osoitteet (samoin kuin toissijaiset perilliset)
  • alaikäisten osalta tulee ilmoittaa myös heidän syntymäpäivänsä sekä
  • perillisten osalta, miten he ovat vainajalle sukua (perillinen tulee mainita, vaikkei hän saisi mitään pesän omaisuudesta)

Jos näistä edellä mainituista asioista jotakin asiaa ei voida ilmoittaa, tulee siitä sekä sen syystä tehdä merkintä perukirjaan.

Perukirjan johdanto-osaan tulisi tehdä merkintä myös siitä, ketkä ovat olleet läsnä perunkirjoitustilaisuudessa.

Jos kuolinpesän osakkaalle, mahdolliselle eloonjääneelle puolisolle sekä mahdollisille toissijaisille perillisille ei ole annettu tietoa perunkirjoituksesta, tulee tämä asia mainita perukirjassa sekä syy siihen.

Mikäli joku jolle tieto perunkirjoituksesta on toimitettu, ei ole saapunut perunkirjoitustilaisuuteen, tulee perukirjaan merkitä milloin ja millä tavalla tieto oli hänelle annettu.

Verottajan kannalta tärkeä tieto on se, kuka pesänhoitajana ottaa vastaan perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja.

Kun johdanto-osa on saatu laadittua, on sen jälkeen perukirjassa tavallisesti ns. varallisuusluettelo.

Katsotaan seuraavaksi mitä varallisuusluettelosta tulisi ilmetä.

perukirja-sisalto

Perukirja ja varallisuusluettelo

Varat ja velat

Puhuttaessa varallisuusluettelosta lienee tuskin yllättävää, että perukirjan tästä osiosta tulisi ilmetä kuolinpesän varat kuolinhetkellä. Varojen osalta perukirjassa tulee mainita myös niiden arvo.

Varallisuuden vastapainoksi perukirjasta on käytävä ilmi kuolinpesän velat.

Mikäli perittävä oli naimisissa, on perukirjaan merkittävä myös lesken varat ja velat.

Avioehto sekä yhteinen omaisuus

Jos toisella puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, tulee perukirjassa mainita mihin tämä perustuu (eli avioehtosopimukseen). Mikäli puolisoilla oli yhteistä omaisuutta, perukirjan tulee pitää sisällään tieto siitä, mitä kumpaisenkin osalle yhteisestä omaisuudesta tulee.

Ennakkoperintö ja tavalliset lahjat

Perukirjaan tulee ottaa tämän lisäksi maininnat mahdollisista ennakkoperinnöistä sekä sellaisesta muusta pesään kuulumattomasta omaisuudesta, joka on huomioitava perillisen lakiosuuden suuruutta määrättäessä.

Perukirjaan on otettava maininnat ns. tavallisistakin lahjoista, jos ne on on annettu perinnönjättäjän toimesta viimeisen kolmen vuoden aikana ennen kuolinhetkeä.

Henkilövakuutuksen nojalla maksetut vakuutuskorvaukset

Perukirjassa tulee huomioida myös kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle henkilövakuutuksen nojalla maksetut vakuutuskorvaukset. Vakuutuskorvausten ilmoittamisesta perintöverotuksessa voit lukea lisää Verohallinnon verkkosivustolta.

Tasinkoetuoikeus ja lesken oikeus hallita jäämistöä jakamattomana

Verottajan kannalta tärkeitä asioita perukirjassa on vielä mainita käyttääkö mahdollinen leski tasinkoetuoikeuttaan ja/tai hallintaetuoikeuttaan.

Tasinkoetuoikeudella tarkoitetaan sitä, että jos eloonjääneen puolison varat ovat suuremmat, kuin edesmenneen puolison, niin tällöin avioliittolain mukaan:

Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Hallintaetuoikeudella tarkoitetaan sitä (perintökaaren mukaan), että:

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.

Lakiosavaatimus

Näiden kahden lisäksi perukirjasta olisi hyvä ilmetä verottajaa varten rintaperillisten mahdolliset lakiosavaatimukset.

Lakiosalla tarkoitetaan perintökaaren mukaan seuraavaa:

Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.
Lakiosa on puolet 1 momentissa mainitulle perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.

Vakuutukset

Kun varallisuusluettelo on kunnossa, on tämän jälkeen perukirjaan aika ottaa erilaisia vakuutuksia.

Nyt tässä yhteydessä vakuutus ei tarkoita sopimusta, jonka mukaan maksetaan vakuutuskorvauksia, vaan jonkin asian oikeaksi vakuuttamista.

Pesän ilmoittajan tulisi antaa perukirjassa seuraava vakuutus, jos se pitää paikkansa:

“Vainaja ei ole eläessään antanut sellaista ennakkoperintöä tai lahjaa, joka olisi otettava lukuun perillisen lakiosaa tai perintöveroa määrättäessä.”

Pesän ilmoittajan tulisi merkitä perukirjaan myös valaehtoinen vakuutus siitä, että hänen perunkirjoitusta varten antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän tahallisesti ole jättänyt mitään ilmoittamatta.

Perunkirjoituksen ns. uskottujen miesten on perukirjaan kirjoitettava todistus siitä, että he ovat kaiken siihen oikein merkinneet ja pesän varat arvioineet parhaan ymmärryksensä mukaan.

Perukirja ja liitteet

Kun johdanto-osa, varallisuusluettelo ja vakuutukset on saatu perukirjaan kirjattua, tarvitsee perukirja vielä liitteet.

Liitteinä perukirjaan tulee lisätä:

  • vainajan sukuselvitys
  • osakkaiden virkatodistukset
  • mahdollinen testamentti
  • mahdollinen avioehtosopimus
  • mahdollinen jako- ja osituskirja (esim. jos perinnönjako on jo toimitettu)
  • mahdollinen ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja sekä mahdollinen jako- ja osituskirja

Yhteenveto – perukirja

Perukirja koostuu siis kolmesta osasta:

  • johdanto-osasta
  • varallisuusluettelosta ja
  • vakuutuksista

Se kuinka työläs perukirjan laatiminen on, riippuu hyvin paljon esimerkiksi osakkaiden määrästä, heidän sukulaissuhteestaan perinnönjättäjään, omaisuuden määrästä jne.

Perukirja on kuitenkin mahdollista laatia itse. Jos kuitenkin tarvitset apua perukirjan laadinnassa voit ottaa yhteyttä. Katsotaan sen jälkeen mitä voimme perukirjan hyväksi tehdä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.