Positiivinen luottorekisteri ja miksei se ole käytössä Suomessa?

Yhteistyössä Vertaaensin.fi kanssa

Mikä on positiivinen luottorekisteri?

Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) tarkoittaa rekisteriä, johon kootaan reaaliaikaisesti kansalaisten velat, tulot ja maksukäyttäytyminen. Näin vaikkapa kulutusluottoa hakiessa lainanmyöntäjä, esimerkiksi pankki tai rahoitusyhtiö näkee ajantasaisia tietoja hakijan taloudellista tilanteesta. Toteutuessaan positiivisesta luottorekisteristä kävisi ilmi suomalaisten kaikki lainat, tulot, pääomat ja muun varallisuuden.

Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa ei ole vielä käytössä positiivista luottorekisteriä. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä järjestelmä, joka sisältää tiedot henkilön veloista, tuloista, mahdollisista kiinteistöomistuksista sekä maksukäyttäytymisestä. Suomessa on tänä päivänä käytössä vain niin sanottu negatiivinen luottorekisteri, jonka avulla voidaan tarkistaa asiakkaan luottotiedot maksuhäiriömerkintöjen varalta. Maksuhäiriömerkintä ei kuitenkaan vastaa hakijan reaaliaikaisia tietoja, koska merkintä kirjataan yleensä vasta monen kuukauden käsittelyajan jälkeen, ja tällä välin luotonhakija on saattanut velkaantua vielä pahemmin. Tieto voi olla myös yksipuolista ja vanhentunutta.

Positiivisen luottorekisterin hyödyt

Luottoa tai lainaa hakiessa olisi tärkeää, että luotonantaja pystyisi perustamaan luottopäätöksen mahdollisimman reaaliaikaiseen ja todenmukaiseen tietoon. Tällä hetkellä prosessi kuitenkin pohjautuu lähinnä luottamukseen, sillä luotonantajalla ei ole mitään luotettavaa tapaa varmistaa asiakkaan antamia tietoja hänen tuloistaan ja veloistaan. Suomen laki ei nimittäin salli luotonantajien muodostaa sähköisiä rekistereitä, joista pystyttäisiin tarkastamaan luotonhakijan ilmoittamat tulot verotiedoista.

Kuitenkin lähes kaikki luotonantajat pyytävät hakijalta todisteita tuloista palkkakuitin muodossa, ja veloista verotuspäätöksellä. Nämä vaaditaan varsinkin vähänkin suurempia lainoja hakiessa. Tällainen paperisota kuulostaa kuitenkin nykypäivän digitalisoituvassa maailmassa erittäin kankealta ja vanhanaikaiselta menetelmältä, joka voitaisiin välttää käyttämällä positiivista luottorekisteriä.

Tällöin prosessi tietojen saamiseksi nopeutuisi sähköisen tietokannan avulla, sillä luotonantaja pystyisi hakemaan tiedot suoraan tietokannasta ja hakija välttyisi tarvittavien paperien toimittamisesta luotonantajalle.

Tällä hetkellä luotonantajat joutuvat perustamaan luottopäätökset ja hinnoittelun keskiarvoihin, koska todellista tietoa asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ei ole. Tämän seurauksena kunnolliset asiakkaat kärsivät korkeammasta luottohinnoittelusta, kun taas laiskat maksajat hyötyvät nykymallista.

Positiivisen luottorekisterin avulla asiakkaat pystyisivät osoittamaan hyvällä maksukäyttäytymisellä todellisen maksukykynsä luotonantajille ja täten hyötymään esimerkiksi paremmasta luottohinnoittelusta.

Miksi ei Suomessa?

Suomessa ei ole vielä otettu käyttöön positiivista luottorekisteriä pitkälti sen takia, että nykyisen mallin on nähty toimivan hyvin. Lisäksi positiivisen luottorekisterin on koettu rikkovan yksityisyydensuojaa. Kuitenkin esimerkiksi verotiedot ovat täysin julkisesti saatavissa, ja lisäksi luottorekisteri olisi tarkoin valvottu järjestelmä, ja vain hyväksyttyjen luotonantajien käytössä.

Monet ekonomistit ja talouden alan toimijat näkevätkin positiivisen luottorekisterin voivan auttaa myös kasvavaan ylivelkaantumisongelmaan. Myös Finanssivalvonta on ollut myönteinen positiivista luottorekisteriä kohtaan. Jää siis nähtäväksi, mitä vuonna 2018 ja 2019 tapahtuu, ja onko jo Suomenkin aika siirtyä negatiivisesta luottorekisteristä positiiviseen.

Juuso Korhonen

Rahoitusasiantuntija

Vertaaensin.fi