Reklamaatio täytyy tehdä ajoissa

Oletko koskaan ostanut jotakin vain huomataksesi, että ostamasi tavara ei todellakaan toimi niin kuin pitäisi? Tällaisissa tilanteissa ostajana on erittäin tärkeää tietää, mikä on reklamaatio ja miksi sen tekemistä ei tulisi lykätä. Pahimmillaan ostajan passiivisuus voi johtaa siihen, että hän menettää oikeuden vedota tavaraa koskevaan virheeseen.

Reklamaatiota tehdessä on kuitenkin syytä pitää mielessä, että reklamaatiota koskevat lain säännökset vaihtelevat esimerkiksi siitä riippuen, minkälainen varallisuus on kaupan kohteena tai ketkä ovat kaupan osapuolina.

reklamaatio-sovellettava-lainsaadanto

Tässä kirjoituksessa ei tarkastella kiinteistöjä eikä asunto-osakkeita koskevaa lainsäädäntöä, vaan irtainten esineiden kauppaa kauppalain ja kuluttajansuojalain näkökulmasta.

Kauppalakia sovelletaan silloin, kun kaupan osapuolina on kaksi elinkeinonharjoittajaa. Tällöin niin myyjänä kuin ostajanakin on nimenomaan elinkeinonharjoittaja. Kauppalaki tulee sovellettavaksi myös silloin, kun yksityishenkilöt tekevät toistensa kanssa kauppaa eli kun sekä myyjänä että ostajana toimii kaupassa yksityishenkilö ja kumpikaan osapuoli ei tee kauppaa ammattimaisesti tuloa saadakseen (ks. kuluttajansuojalain mukainen määritelmä jäljempänä.).

Kuluttajansuojalakia puolestaan sovelletaan tilanteessa, jossa kaupan osapuolina ovat elinkeinonharjoittaja ja kuluttaja.

Kuluttajansuojalain mukaisena kuluttajana pidetään:

luonnollista henkilöä, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

Elinkeinonharjoittajana kuluttajansuojalaissa pidetään:

luonnollista henkilöä taikka yksityistä tai julkista oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti pitää kaupan, myy tai muutoin tarjoaa kulutushyödykkeitä vastiketta vastaan hankittaviksi.

Nämä käsitteet mielessä voidaan tarkastelu aloittaa ensiksi kauppalain säännöksistä, ja sen jälkeen voidaan tarkastella kuluttajansuojalain mukaisia säännöksiä reklamaation tekemiseksi.

Reklamaatio kauppalain mukaan

Kuten edellä todettu, tulee kauppalaki sovellettavaksi silloin, kun molemmat kaupan osapuolet ovat joko molemmat elinkeinonharjoittajia tai molemmat yksityishenkilöitä (ja tällöin yksityishenkilöt eivät tee kauppaa ammattimaisesti vrt. kuluttajansuojalain 1 luku 4 § ja 5 §).

Kauppalain reklamaatiota koskevassa säännöksessä (32 §)  todetaan seuraavasti:

Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita (reklamaatio).

Säännöksellä on yhteytensä sitä edeltävään pykälään 31, jonka 1 momentin mukaan:

Kun tavara on luovutettu, ostajan on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat.

Tällä säännöksellä tavaran tarkastusvelvollisuudesta on puolestaan merkitystä pykälässä 32 mainitussa arvionnissa siitä, milloin ostajan olisi tullut havaita virhe.

Reklamaatio eli virheestä ilmoittaminen

Ensimmäisenä edellytyksenä kuitenkin sille, että ostaja voisi saada hyväkseen virheestä koituvat seuraamukset on siis se, että ostajan itsensä tulee ilmoittaa myyjälle virheestä.

Ostajan tulee toisin sanoen tehdä myyjälle ilmoitus siitä, että tavarassa on virhe ja että ostaja haluaa tähän virheeseen vedota.

Ostajan puolelta ei ole kuitenkaan riittävää se, että ostaja tekee myyjälle vain täsmentämättömän väitteen siitä, että tavara on huono tai virheellinen. Ostajan tulisi nimittäin jollakin lailla kyetä ilmaisemaan, millaisesta virheestä on kyse tai miten virhe ilmenee.

Reklamaatiota tehdessä ostajan ei tarvitse vielä tässä vaiheessa täsmentää, mitä vaatimuksia hän virheen johdosta tulee esittämään, vaan tämä voidaan tehdä myöhemmässä vaiheessa.

Kohtuullinen aika virheen havaitsemisesta tai siitä kun se olisi pitänyt havaita

Ostajan tulee myös reklamoida virheestä riittävän aikaisessa vaiheessa, koska muuten riskinä on, että ostaja menettää oikeuden virheestä aiheutuviin seuraamuksiin.

Ostajan onkin ilmoitettava virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai kun virhe olisi pitänyt havaita. Pahimmillaan kuitenkin huolimaton ostaja voi menettää oikeutensa vedota virheeseen jo ennen sitä hetkeä, kun hän itse on virheestä tietoinen.

Edellä oli jo mainittukin siitä, että kauppalain mukaan ostajan on tarkastettava tavara sitä koskevan luovutuksen jälkeen. Mikäli ostaja laiminlyö tämän tarkastuksen, se voi johtaa kierteeseen, jossa ostaja ei laiminlyönnistä johtuen havaitse virhettä ja se johtaa siihen, että myös reklamaatio myöhästyy.

Piilevä virhe

Virhe voi kuitenkin olla myös sellainen, jota ei tavanomaisessa luovutuksen jälkeisessä tarkastuksessa havaita. Tällöin virhe ilmenee vasta myöhemmin tavaran ollessa jo käytössä tai vaikkapa silloin, kun se on jo myyty edelleen. Tällaisessa tilanteessa kyseessä on ns. piilevä virhe.

Piilevän virheen kohdalla pätee se, että ostaja voi vedota virheeseen, jos hän reklamoi siitä kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita.

Yksi seikka, joka vaikuttaa siihen arviointiin, milloin virhe olisi pitänyt havaita, on esimerkiksi se, millainen on ostajan asiantuntemus. Jos ostajana on esimerkiksi elinkeinonharjoittaja, jonka liiketoimintaan tavara liittyy, ostajalle voidaan yleensä asettaa ankarammat edellytykset kuin esimerkiksi sille, että ostajana toimii yksityishenkilö.

Myyjän törkeän huolimaton tai kunnianvastainen ja arvoton menettely

Kauppalaissa on poikkeussäännös niitä tilanteita varten, joissa myyjä on ollut törkeän huolimaton tai menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Näissä tapauksissa ostaja säilyttää oikeuden vedota virheeseen, vaikka hän ei olisikaan reklamoinut ajoissa verrattuna tilanteeseen, jossa törkeää huolimattomuutta tai kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä ei ole olemassa.

Törkeä huolimattomuus menettelynä on lähellä tahallisuutta tai se saa aikaan epäilyksiä tahallisuudesta ja se voi ilmetä esimerkiksi tavaran valmistuksessa, varastoinnissa tai kuljetuksessa. Törkeä huolimattomuus voi ilmetä myös siten, että virhe jää huomaamatta myyjältä itseltään ennen tavaran luovutusta.

Kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä esimerkkinä mainitaan hallituksen esityksessä se, että myyjä tietää tavaran virheestä, mutta yrittää salata sen ostajalta.

Tähän mennessä on tarkasteltu reklamaatiota nimenomaan kauppalain näkökulmasta. Seuraavaksi on aika tarkastella tilanteita, joissa myyjänä on elinkeinonharjoittajana ja ostajana kuluttaja. Tällöin sovellettavaksi tulee kuluttajansuojalaki.

reklamaatio-kauppalain-ja-kuluttajansuojalain-mukaan

Reklamaatio kuluttajansuojalain mukaan

Kuluttajansuojalaissa on sen 5 luvun 16 §:ssä virheilmoitusta koskeva säännös. Sen ensimmäisen momentin mukaan:

Ostaja ei saa vedota tavaran virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Virheilmoitus voidaan kuitenkin aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen, ja se voidaan tehdä myös elinkeinonharjoittajalle, joka on välittänyt kaupan myyjän lukuun tai sitoutunut vastaamaan tavaran ominaisuuksista.

Kuluttajansuojalain mukainen säännös on samankuuloinen kuin kauppalainkin, mutta tarkemmin katseltuna siinä on nähtävissä myös eroja verrattuna kauppalain säännökseen.

Ostajan tulee kuluttajansuojalainkin mukaan ilmoittaa virheestä eli reklamoida myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita. Kuluttajalta ei kuitenkaan vaadita yhtä nopeaa reagointia kuin elinkeinonharjoittajalta. Kulutustavaran kaupassa kohtuullista aikaa pidetäänkin tavallisesti pidempänä kuin elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa.

Kuluttajansuojalaissa ei ole myöskään säännöstä siitä, että kuluttajan tulisi tarkastaa tavara luovutuksen jälkeen. Tämän johdosta kuluttajalla ei tällaista velvollisuutta ole. Sitä, onko kuluttaja ilmoittanut virheestä tarpeeksi ajoissa, arvioidaankin kuluttajansuojalain mukaan vain sen perusteella, milloin ostajan olisi kussakin tapauksessa sen olosuhteet huomioon ottaen tullut havaita virhe.

Tämän lisäksi kuluttajansuojalaissa on siis myös täydentävä säännös, jonka mukaan virheilmoitus voidaan aina tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen. Virheilmoitus voidaan tehdä myös kaupan myyjän lukuun välittäneelle elinkeinonharjoittajalle sekä sellaiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on sitoutunut vastaamaan tavaran ominaisuuksista.

Mielenkiintoista lisätietoa virheilmoituksen tekemiseksi saa esimerkiksi kuluttaja-asiamiehen linjauksesta, joihin voit tutustua edellä olevasta linkistä.

Virheeseen vetoaminen vaikka reklamaatio olisi tapahtunut myöhässä

Kuluttajansuojalaissa on säännöksiä myös niitä tilanteita ajatellen, joissa reklamaatio tapahtuu myöhässä, mutta joissa kuluttajalla silti katsotaan olevan oikeus vedota virheeseen.

Näistä ensimmäinen tilanne liittyy siihen, että:

1) myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti

Törkeä huolimattomuus voi ilmetä esimerkiksi tavaran valmistuksessa. Kunnianvastainen ja arvoton menettely voi puolestaan ilmetä esimerkiksi siinä, että myyjä jättää ilmoittamatta tiedossaan olevasta virheestä.

Toinen tilanne on sellainen, jossa:

2) virhe perustuu siihen, että tavara ei ominaisuuksiltaan täytä vaatimuksia, jotka sille on asetettu tuoteturvallisuuslain nojalla taikka muissa terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi annetuissa säännöksissä tai määräyksissä

Nykyisellään tuoteturvallisuuslaki on jo kumottu ja korvattu lailla kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Tuokin laki on jo kuitenkin ehditty kumoamaan ja se on korvattu kuluttajaturvallisuuslailla.

Vielä kolmas tilanne on sellainen, jossa:

3) virhe perustuu siihen, että tavara on muuten terveydelle tai omaisuudelle vaarallinen.

Näissä kolmessa tilanteessa ostaja voi siis vedota virheeseen, vaikka reklamaatio olisi tehty myöhässä.

Tässä kirjoituksessa tarkasteltiin erilaisia säännöksiä reklamaation tekemiseen liittyen. Mikäli tarvitset apua reklamaation laatimisessa, voit ottaa yhteyttä ja laadimme reklamaation yhdessä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

reklamaatio