Rikesakko nyt ja tulevaisuudessa

Ylinopeutta tiellä? Liikaa vauhtia ja äkkijarrutus vieläpä liian myöhään? Kamera välähtää ja rikesakko kotiin lävähtää…

Ei kovinkaan runollinen aloitus kirjoitukselle, mutta tilanne on suomalaisessa ajokulttuurissa ilmeisen tavallinen.

Viime vuonna ylinopeudesta määrättiin ennätykselliset lähes 290 000 rikesakkoa. Noin 80 % ylinopeussakoista annetaan kameravalvonnan kautta.

Kun tässä kirjoituksessa puhutaan käsitteestä rikesakko, tarkoitetaan nimenomaan kiinteämääräistä rikesakkoa, joka määrätään rangaistuksena autoilijalle ylinopeudesta ja joka on havaittu kameravalvonnan kautta.

Rikesakko on siis kyllä mahdollinen seuraamus muunlaisistakin rikkomuksista, mutta tässä kirjoituksessa keskitytään nimenomaan autoiluun. Kirjoitus ei kuitenkaan käsittele autoilijan ylinopeutta pihakadulla tai kävelykadulla.

Tässä kirjoituksessa vastataan pikemminkin kysymykseen siitä, ja joka kiinnostaa autoilijoita yleensä ensimmäisenä, eli kun kameratolppa välähtää, kuinka suuri rikesakko autoilijaa odottaa.

Samoin tarkastellaan seuraavia seikkoja:

  • mitä tapahtuu, jos rikesakkoja kertyy useampia
  • onko rikesakkoja koskeva sääntely muuttumassa nykytilanteesta sekä sitä
  • voiko asialle tehdä mitään enää sen jälkeen, kun on jo saanut rikesakon.

Kuinka suuri rikesakko on?

Kun kameratolpan välähdyksen tuntee edessään tai harhaluuloisesti ainakin sellaisen mielessään kuvittelee, voi ainoa kysymys mielessä olla: kuinkahan suuri se rikesakko mahdollisesti on?

Yksi positiivinen asia on se, että rikesakko on aina kiinteämääräinen.

Toinen asia on se, että rikesakon suuruus riippuu siitä, kuinka suuri on sallittu nopeus.

Rikesakko kun suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa

Teillä, joissa suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, kun ylinopeutta on joko tahallisuudesta tai huolimattomuudesta enintään 15 kilometriä tunnissa, on rikesakon suuruus 170 euroa.

Jos ylinopeutta on yli 15 kilometriä tunnissa, mutta enintään 20 kilometriä tunnissa, rikesakon määrä on 200 euroa.

Kun ylinopeutta on yli 20 kilometriä tunnissa, auton kuljettaja ei enää selviä pelkällä rikesakolla.

rikesakko-määrä-max-60

Otetaan siis esimerkki:

Nuori poika Unto on saanut ajokoulun suoritettua ja isän auto kaipaa “pientä testiä”. Unto ei ehdi kissaa sanoa, kun 40 kilometrin alueella kameratolppa välähtää. Autoahan ei päästy edes “testailemaan”! Ylinopeutta kertyi kuitenkin 10 kilometriä tunnissa. Unton ensimmäinen ajatus on: “kuinka suuri rikesakko tästä tulee” ja se toinen ajatus: “toivottavasti isi ei saa tietää”.

Kuinka suuri rikesakko määrätään?

Koska tiellä sallittu enimmäisnopeus on ollut alle 60 kilometriä tunnissa ja ylinopeutta alle 15 kilometriä tunnissa, on rikesakon suuruus tällä kertaa 170 euroa.

Rikesakko kun suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa

Entä jos tien sallittu enimmäisnopeus on yli 60 kilometriä tunnissa?

Tässä tapauksessa, jos ylinopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, rikesakko määrätään 140 euron suuruisena.

Mikäli ylinopeus on yli 15 kilometriä tunnissa ja enintään 20 kilometriä tunnissa, rikesakko on suuruudeltaan 200 euroa.

rikesakko-määrä-yli-60

Kuten äskenkin, jos ylinopeus on yli 20 kilometriä tunnissa, rikesakko ei ole enää riittävä rangaistus lain mukaan.

Katsotaan vielä esimerkin muodossa.

Unto ei ole oppinut viime kerrasta mitään ja isäkin on jo hankkinut uuden sekä nopeamman pelin. “Pakko päästä ajamaan!” miettii Unto. Tällä kertaa nuoren pojan matka jatkuu aina suurelle tielle, jossa 120 kilometrin alueella peltipoliisi välähtää 140 kilometrin tuntivauhdissa.

Kuinka suuri on Unton ansaitsema rikesakko?

Koska tien suurin sallittu nopeus yli 60 kilometriä tunnissa ja ylinopeus pysyy nipin napin 20 kilometrissä tuntia kohden, on määrättävä rikesakko 200 euroa.

Rikesakkojen kertyminen

Edellisissä esimerkeissä mainittu Unto on ajautumassa mahdollisesti vaaralliseen tilanteeseen. Rikesakkoja tuntuu kertyvän, eikä nuorelle pojalle tunnu oppi maistuvan.

Onko sillä mitään seuraamuksia, jos rikesakkoja tuntuu aina vain kertyvän?

Kyllä on.

Poliisin on nimittäin määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, mikäli voidaan todeta, että hän on vähintään:

  • neljästi kahden vuoden tai
  • kolmesti vuoden kuluessa

saanut rikesakon ylinopeuden vuoksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei rikesakkoja kannata alkaa kovin suurella innolla keräilemään, sillä niiden seurauksena voi odottaa ajokielto.

Entä onko mikään muuttumassa?

Rikesakko tulevaisuudessa

Vastauksena siihen, onko rikesakkojen osalta mikään muuttumassa, voidaan vastata myöntävästi.

Kyllä on.

1.6.2020 tulee astumaan voimaan kokonaan uusi tieliikennelaki.

Mitä tämä tarkoittaa rikesakkojen kannalta?

Uudessa tieliikennelaissa ei puhuta enää rikesakoista, vaan rikesakot on ylinopeustapauksissa korvattu käsitteellä liikennevirhemaksu. Liikennevirhemaksu on käytännössä rikesakon luonteinen kiinteämääräinen maksu.

Autoilijalle muutos näkyy käytännössä niin, että liikennevirhemaksun määrä on pienissä ylinopeusrikkomuksissa alhaisempi kuin tällä hetkellä on rikesakon määrä samaisesta rikkomuksesta.

Liikennevirhemaksut on myös porrastettu niin, että liikennevirhemaksu on suurempi aina, kun ajonopeus on vastaavasti 5 kilometriä tunnissa suurempi.

Liikennevirhemaksu uuden lain mukaan

Liikennevirhemaksu määräytyy ensinnäkin tiellä, jonka suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa seuraavasti:

1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 100 euron liikennevirhemaksu

2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu

3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 200 euron liikennevirhemaksu.

liikennevirhemaksu-määrä-max-60

Liikennevirhemaksu voidaan määrätä suurimman sallitun nopeuden niin tahallisesta kuin myös huolimattomuudesta tapahtuvasta ylittämisestä.

Jos tiellä suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa, liikennevirhemaksu määräytyy seuraavasti:

1) enintään 10 kilometrillä tunnissa 70 euron liikennevirhemaksu

2) yli 10 kilometrillä tunnissa ja enintään 15 kilometrillä tunnissa 140 euron liikennevirhemaksu

3) yli 15 kilometrillä tunnissa ja enintään 20 kilometrillä tunnissa 170 euron liikennevirhemaksu.

liikennevirhemaksu-määrä-yli-60

Entäpä ajokieltoon määrääminen?

Ajokielto uuden tieliikennelain aikakaudella

Uuden tieliikennelain mukaan ajokieltoa ei määrättäisi yhtä herkästi kuin nykyään. Pienimmistä ylinopeuksista ei nimittäin määrättäisi edes toistuvana rikkomuksena ajokieltoa.

Kun uusi tieliikennelaki on tullut voimaan, poliisi voi määrätä ajo-oikeuden haltijan ajokieltoon, jos hän on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa

  • ylittänyt nopeusrajoituksen yli 10 kilometrillä tunnissa tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa tai
  • ylittänyt nopeusrajoituksen yli 15 kilometrillä tunnissa tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on yli 60 kilometriä tunnissa.

Mitä tehdä, kun postissa kotiin on tullut rikesakko?

Yksi merkittävä kysymys on se, mitä voi tehdä, kun on saanut rikesakon. Täytyykö rikesakko vain kiltisti maksaa?

Kysymykseen on vaikea antaa suoraa vastausta, koska tilanteet vaihtelevat paljon. Tietenkin, jos on itse ajanut tahalleen ylinopeutta ja tietää sen, herää kysymys, kuinka mielekästä rikesakkomääräyksen vastustaminen on.

On kuitenkin totta, että rikesakko lähetetään ajoneuvon kuljettajaa selvittämättä sille henkilölle, joka oli auton rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä.

Otetaan esimerkki.

Unto on jälleen käynyt isän autolla kaasuttelemassa ja lopputuloksena on kotiin tullut rikesakko. Koska auto on isän omistuksessa ja isä on myös auton haltija, lähetetään rikesakko kenelle?

Kysymyksen vastaus on todennäköisesti selvä. Isähän se joutuu maksumieheksi tai ainakin rikesakko osoitetaan isälle.

Tässä tilanteessa isällä on mahdollisuus vastustaa rikesakkoa, kuten tietysti kaikissa muissakin tilanteissa, joissa auton omistaja tai haltija on muu kuin varsinainen ylinopeutta ajanut kuljettaja.

Tällöin rikesakon vastustamisesta tulee ilmoittaa lain mukaan 30 päivän kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta sen määränneen poliisilaitoksen kansliaan tai toimipisteeseen. Samalla voidaan ilmoittaa, kuka todellisuudessa ylinopeutta ajoi.

Jos ylinopeuden kuljettajaa ei ilmoiteta, aloittaa poliisi esitutkinnan kuljettajan löytämiseksi.

Mutta kuten jo todettu, tilanteet vaihtelevat ja jos haluat kysyä rikesakon vastustamisesta, voit aina ottaa yhteyttä.

Entä kuinka liikennevirhemaksua voi “vastustaa” uuden tieliikennelain aikana?

Liikennevirhemaksu ja vastuu

Uusi tieliikennelaki pitää sisällään seuraavan säännöksen:

Liikennerikkomuksen seurauksena määrätystä ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastaa ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Ajoneuvon rekisteriin merkitty omistaja, haltija tai tilapäinen käyttäjä on kuitenkin vastuusta vapaa, jos hän saattaa todennäköiseksi, että hän ei tehnyt liikennerikkomusta tai että virhemaksun määräämiselle ei ollut edellytyksiä. Käyttövastaava on vastuusta vapaa ilmoittamalla, kenen käytössä moottorikäyttöinen ajoneuvo oli rikkomuksen tekohetkellä taikka ilmoittamalla, että ajoneuvo tai sen rekisterikilpi on anastettu.

Ajoneuvokohtaisesta liikennevirhemaksusta vastuussa olevan selvittämiseksi voidaan tarvittaessa suorittaa poliisilain 6 luvussa tarkoitettu poliisitutkinta.

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että uuden tieliikennelain aikakaudella liikennevirhemaksu lähetetään ajoneuvon omistajalle tai haltijalle.

Keskeistä ja uutta on se, että uuden lain aikana liikennevirhemaksun saaneen omistajan tulee maksun välttämiseksi osoittaa olevansa syytön eli toisin sanoen se, ettei hän ole ajanut ylinopeutta.

Aiemman lain aikana tämä tehtävä kuului poliisille ja syyttäjälle, mutta nyt se on annettu auton omistajan tehtäväksi.

Eli totta. Luit aivan oikein.

Auton omistaja, joka ei ole ajanut ylinopeutta, joutuu loppupeleissä oikeudessa todistamaan, ettei ajanutkaan ylinopeutta.

Muutoksenhakua kuvaillaan hallituksen esityksessä näin:

Liikennevirhemaksua koskevasta päätöksestä ei ensivaiheessa haettaisi muutosta valittamalla, vaan päätökseen tulisi vaatia oikaisua maksun määränneeltä viranomaiselta. Maksun määränneellä viranomaisella on paras tieto virhemaksuun johtaneista seikoista. Yksinkertaiset ja selvät asiavirheet ja muut virheet on mahdollista korjata oikaisuna nopeasti. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Valittamisessa hallinto-oikeuteen tulee muistaa, että hallinto-oikeuteen valittamisesta peritään jo vuonna 2019 oikeudenkäyntimaksu, joka on suuruudeltaan 260 euroa eli suurempi kuin yksikään määrättävä liikennevirhemaksu. Oikeudenkäyntimaksua ei kuitenkaan peritä, jos valittajan valitus menestyy.

Yhteenveto

Tässä kirjoituksessa on tarkasteltu rikesakon määräämistä nykyisen lain ja liikennevirhemaksun määräämistä uuden tieliikennelain aikana.

Lopuksi voidaan todeta, että rikesakkoihin on tulossa lähiaikoina niin pienempiä kuin suurempiakin muutoksia. Toivottavasti kirjoitus on auttanut siinä, missä tilanteissa rikesakko määrätään, milloin henkilö voidaan määrätä ajokieltoon ja miten rikesakkoa voi vastustaa, jos katsoo sen aiheettomaksi.

Ja kuten aina.

Jos tarvitset apua, olethan yhteydessä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.