Rikosoikeudenkäynti – 5 eri roolia

Rikosoikeudenkäynti jännittää meistä useimpia. Valitettavasti mukaan voi joutua myös tahtomattaan. Todistajan rooliin voi joutua jo pelkästään siitä syystä, että on ollut väärässä paikassa väärään aikaan (vaikkapa nähdessään pahoinpitelyn juoksulenkillä) ja seurauksena on läsnäolo rikosoikeudenkäynnissä, josta mielellään pysyisi erossa.

Rikosoikeudenkäynti voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun:

  • olet todistajana nähnyt jotakin rikosjutun kannalta olennaista tai 
  • olet ostaessasi verkosta joutunut nettipetoksen kohteeksi ja olet mukana jutussa asianomistajana taikka 
  • olet mukana rikosoikeudenkäynnissä vastaajana sen aseman vuoksi, joka sinulla osakeyhtiössä on. 

Näissä kaikissa tilanteissa on hyvä tietää, mikä on kunkin henkilön rooli rikosoikeudenkäynnissä.

Edellä mainittujen todistajan, asianomistajan ja vastaajan lisäksi rikosoikeudenkäynti edellyttää myös syyttäjän ja tuomarin osallistumista prosessiin. 

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan näiden kunkin roolia ja velvoitteita prosessin aikana.

Aloitetaan siitä kaikkein vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä eli tuomarista.

Rikosoikeudenkäynti tuomarin velvoitteiden näkökulmasta

Kun rikosoikeudenkäynti alkaa ja istut ensimmäistä kertaa oikeustalon istuntosaliin, voit nähdä tuomarin suoraan edessäsi.

Hänen yksi keskeisimmistä velvollisuuksistaan on tuotu tyhjentävästi esiin tuomioistuinlaissa:

Tuomarilla on velvollisuus ratkaista hänen käsiteltäväkseen jaettu asia. 

Tämä tarkoittaa suoraan sanoen sitä, että henkilöllä, joka oikeussalissa kaikkien edessä istuu, on yksi keskeinen velvollisuus: ratkaista asia.

Toisin sanoen tuomari ei voi rikosoikeudenkäynnin kuluessa nostaa käsiään pystyyn ja todeta, ettei asiaan löydy ratkaisua. Tuomarilla on ns. ratkaisupakko ja hänen on ratkaistava asia tavalla tai toisella. 

Tuomioistuinlain mukaan:

Tuomari käyttää tuomiovaltaa itsenäisesti ja tässä toiminnassaan häntä sitoo vain laki.

Asian ratkaiseminen ei siis tarkoita sitä, että tuomari tekee mitä ikinä päähän juolahtaa, vaan tuomarikin on toiminnassaan sidottu noudattamaan lakia.

Joka tapauksessa rikosoikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön on hyvä ymmärtää, että kun rikosoikeudenkäynti loppuu ja asianosaiset ovat saaneet sanoa sanottavansa, joutuu tuomari loppupeleissä antamaan ratkaisun rikosoikeudenkäynnissä esitetyn perusteella.

rikosoikeudenkäynti-tuomari 

Rikosoikeudenkäynti syyttäjän velvollisuuksien näkökulmasta

Kun rikosoikeudenkäynti on alkanut, voit usein nähdä syyttäjän oikealla puolella salia. Tuomarista katsottuna syyttäjä on vasemmalla puolella. Rikosoikeudenkäynti alkaakin sillä, että tuomari antaa puheenvuoron syyttäjälle ja syyttäjä esittää aluksi omat vaatimuksensa ja niiden perusteet. 

Mikä tehtävä syyttäjällä on rikosoikeudenkäynnissä?

Lain syyttäjälaitoksesta mukaan:

Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta hänen käsiteltävänään olevassa asiassa tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun edellyttämällä tavalla.

Syyttäjä huolehtii edellä mainitun rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta kahdella tapaa.

Jo ennen rikosoikeudenkäyntiä syyttäjä on tehnyt ns. syyteharkinnan. Tällä tarkoitetaan sitä, että syyttäjä on ennen rikosoikeudenkäyntiä päättänyt, onko syytettä lainkaan nostettava.

Syyteharkinnassa syyttäjän on arvioitava, täyttääkö tietty teko rikoksen tunnusmerkistön ja onko epäillyn syyllisyydestä ko. tekoon riittävä näyttö.

Esimerkiksi rikoslain 36 luvun 1 §:ssä todetaan petoksesta:

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Syyttäjän tehtävänä on arvioida, onko tällainen teko tapahtunut ja riittääkö näyttö siihen, että epäilty voidaan tuomita petoksesta rangaistukseen.

Kun syyttäjä nostaa syytteen, on hänen tehtävänään luonnollisesti ajaa syytettä rikosoikeudenkäynnissä.

Tietyissä tapauksissa syyttäjä voi ajaa myös asianomistajan korvausvaadetta.

rikosoikeudenkäynti-syyttäjä

Rikosoikeudenkäynti todistajan näkökulmasta

Rikosoikeudenkäynnin edetessä saattaa vuoroon tulla todistajien kuuleminen. Jos kutsu oikeudenkäyntiin on tullut todistajan roolin vuoksi, saattaa jo ennen rikosoikeudenkäyntiä mielessä hiipiä ajatus: 

“Onko minun pakko todistaa?”

Laki lähtee siitä, että jokaista muuta kuin asianosaista voidaan kuulla todistajana.

Todistamista pidetäänkin hallituksen esityksen mukaan “yleisenä kansalaisvelvollisuutena”. Näin ollen on selvää, että pyydettäessä henkilön on todistettava rikosoikeudenkäynnissä. 

Joitakin poikkeuksia laissa kuitenkin on niin, että tietyissä tilanteissa henkilöllä voi olla joko oikeus tai jopa velvollisuus kieltäytyä todistamasta. 

Entä onko yhdentekevää, mitä todistaja asiassa kertoo? 

Ei todellakaan.

Todistajalla on nimittäin ns. positiivinen totuusvelvollisuus eli todistajan on kerrottava, mitä hän asiasta tietää sekä vastattava hänelle esitettyihin kysymyksiin. Niiden asioiden, jotka todistaja rikosoikeudenkäynnissä suullisesti kuultaessa kertoo, tulee pitää paikkansa. 

Todistajalta otetaan tästä myös vakuutus eli todistajan on vakuutettava kertovansa “kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta”.

Toisin sanoen, kun todistajalta kysytään: “Montako kertaa henkilö A löi B:tä?”, vastaus ei voi olla ikään kuin varmuuden vuoksi 10, kun todellisuudessa A löi kerran tai kun todistaja ei muista varmasti sitäkään. 

Tai kun kysytään: “Oliko työturvallisuusmääräykset laadittu?”, ei todistaja voi vastata kyllä oli, kun totuus kerran oli päinvastainen.

rikosoikeudenkäynti-todistajan-näkökulmasta

Todistajan lisäksi rikosoikeudenkäynnissä ovat kuitenkin paikalla vielä rikosasian vastaaja sekä mahdollinen asianomistaja. 

Mitkä ovat heidän roolinsa?

Asianomistaja rikosoikeudenkäynnissä

Kun rikosoikeudenkäynti alkaa, salin oikealta puolelta yleensä löytyy rikoksen asianomistaja.

Mutta ketä rikoksen asianomistajalla tarkoitetaan?

Rikoksen asianomistajalla tarkoitetaan henkilöä, johon tietty rikos on kohdistunut. 

Esimerkiksi:

A on myynyt internetissä puhelinta, jonka B on tarjoutunut ostamaan. B maksaa rahan A:n pankkitilille, mutta puhelinta ei näy eikä kuulu. 

Tämän tyypillisen nettipetoksen kohteena on B, joka on rikoksen asianomistaja. 

Mitä asianomistaja rikosoikeudenkäynnissä tekee? 

Asianomistaja voi rangaistusvastuun osalta monesti yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Toki asianomistaja voi esittää myös oman rangaistusvaatimuksensa. 

Monesti asianomistajaa kuitenkin kiinnostavat ns. mahdolliset korvausvaateet. Tietyin ehdoin syyttäjä voi ajaa asianomistajan korvausvaatimusta, mutta jos näin ei tapahdu, tulee asianomistajan itse esittää korvausvaatimuksensa.

Esimerkki:

A pahoinpiteli suutuspäissään B:n. B:lle aiheutui pahoinpitelystä kipua ja särkyä.

Mitä asiassa tekee syyttäjä ja mitä asianomistaja?

Tässä tilanteessa syyttäjä vaatii A:ta rikosoikeudelliseen vastuuseen pahoinpitelystä. B puolestaan rikoksen asianomistajana voi esittää korvausvaatimuksen esimerkiksi kivun ja säryn osalta. 

Onko sitten asianomistajan puhuttava rikosoikeudenkäynnissä totta?

Asianomistajan osalta pätee ns. negatiivinen totuusvelvollisuus. 

Tällä tarkoitetaan sitä, että asianomistajalla ei ole velvollisuutta kertoa asiasta, eikä hänellä ole velvollisuutta vastata kysymyksiin, mutta jos hän niin tekee, tulee hänen puhua totta. 

Laissa asia ilmaistaan seuraavasti:

Rikosasian asianomistajan on pysyttävä totuudessa, kun hän ilmoittaa ne seikat, joihin hän vetoaa asiassa, ja lausuu käsityksensä vastapuolen esittämistä seikoista.

rikosoikeudenkäynti-asianomistaja

Asianomistajan lisäksi rikosoikeudenkäynnissä on mukana vastaaja. Kuka on rikosasian vastaaja? 

Katsotaan tätä seuraavaksi.

Rikosoikeudenkäynti vastaajan näkökulmasta

Rikosoikeudenkäynnissä vastaajalla tarkoitetaan henkilöä, johon kohdistetaan rangaistusvaatimus. Vastaajalla tarkoitetaan rikosoikeudenkäynnissä siis samaa kuin syytetyllä. 

Vastaaja voidaan yleensä nähdä oikeussalissa vasemmalla puolella, toisella puolella asianomistajasta.

Se, millaiseksi rikosoikeudenkäynti muotoutuu, riippuu hyvin paljon siitä, miten syytetty asiaan suhtautuu: tunnustaako hän tekonsa vai kiistääkö syytteen? Mikäli syyte kiistetään, kiistetäänkö myös asianomistajan korvausvaatimus tai sen määrä?

Jos syytetty kiistää jollakin mielekkäällä tavalla syytteen, tulee hänen esittää myös näyttöä väitteensä tueksi. 

Välillä voi olla niin, että syytetty sinänsä myöntää esimerkiksi pahoinpitelyn, mutta kiistää pahoinpitelyn tehdyn esimerkiksi potkimalla. 

Samoin syytetty voi myöntää esimerkiksi petoksen, mutta kiistää törkeän petoksen. 

Syytetty voi myös vedota esimerkiksi siihen, että hän teki tietyn teon hätävarjelun vuoksi. 

Syytetyllä on rikosoikeudenkäynnissä oikeus olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Syytetyn ei siis tarvitse lausua asian käsittelyssä mitään, eikä hänellä ole myöskään asiassa totuusvelvollisuutta. Syytetyn ei siis tarvitse puhua asiassa totta. 

rikosoikeudenkaynti-vastaajan-nakokulmasta

Yhteenveto

Tässä blogikirjoituksessa on pyritty lyhyesti kertomaan, mitä rikosoikeudenkäynti pitää sisällään ja avaamaan hieman jokaisen viiden eri rikosoikeudenkäyntiin osallistuvan henkilön roolia rikosprosessin aikana. 

Mikäli rikosoikeudenkäynti jossakin vaiheessa tulee ajankohtaiseksi joko todistajan, asianomistajan tai vastaajan roolissa, niin toivottavasti kirjoituksesta on ollut hieman hyötyä sen suhteen, että pystyy hahmottamaan, mistä rikosoikeudenkäynnissä on kysymys.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.