Sopimus joka on oikeustoimilain mukaan sitova

Joskus tiettyä tavaraa ostettaessa tai myytäessä mieleen saattaa pulpahtaa kysymys siitä, milloin syntyy sitova sopimus minun ja toisen osapuolen välille.

Suomessa sopimuksen syntymisestä on säännöksiä laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista, jota usein kutsutaan tuttavallisemmin oikeustoimilaiksi. Tätä nimitystä laista käytetään myös tässä kirjoituksessa.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena onkin tarkastella sitä, miten sopimus syntyy nimenomaan oikeustoimilain säännösten nojalla.

Oikeustoimilaki ja sopimuksen synty

Oikeustoimilaki lähtee siitä yksinkertaisesta perusajatuksesta, että sopimus syntyy tarjoukseen annetulla hyväksyvällä vastauksella.

Oikeustoimilain säännökset eivät kuitenkaan koske määrämuotoisia sopimuksia, joten esimerkiksi kiinteistön kauppa tulee tehdä sitä koskevassa määrämuodossa. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että kiinteistön kaupassa laki eli maakaari määrää sen muodon, jossa kiinteistöä koskeva kauppa tulee tehdä. Kaupan osapuolet eivät siis voi tehdä kiinteistön kauppaa missä muodossa tahansa, vaan sen tulee täyttää laissa asetetut vaatimukset.

Oikeustoimilain säännöksiä voidaan puolestaan soveltaa esimerkiksi asunto-osakkeiden kauppaan, autokauppaan sekä muun irtaimen omaisuuden kauppaan, jossa laki ei säädä määrämuodosta, vaan sopimus voidaan tehdä siinä muodossa ja sen sisältöisenä kuin sopimusosapuolet haluavat.

Tarjouksen sitovuus

Oikeustoimilain mukainen tarjous on antajaansa sitova siitä hetkestä lähtien, kun tarjouksen saaja ottaa tarjouksesta selon.

Tarjouksen tekijälle selonottaminen tarkoittaa sitä, että tarjouksen peruutus on selonottohetkestä lähtien tehoton.

Tarjouksen saaja voi siis tällöin saada aikaan sitovan sopimuksen hyväksymällä tarjouksen.

Jos tarjouksen tekijä haluaa välttää tarjouksen sitovuuden, siitä tulee tarjouksessa nimenomaisesti erikseen mainita.

Tarjouksen voimassaoloaika

Tarjous on voimassa kohtuullisen ajan, jonka kuluessa tarjouksen saajan tulisi antaa hyväksyvä vastauksensa, jos hän haluaa tehdä sopimuksen tarjouksesta ilmenevin ehdoin.

Oikeustoimilaki ei tarkemmin määrittele vastausajan kohtuullisuutta, joten monesti tarjouksen tekijän kannattaa ilmoittaa jo tarjouksessaan määräaika, jonka kuluessa tarjoukseen tulee vastata eli se kuinka kauan tarjous on voimassa.

Tällöin tarjouksen tekijä välttää sen ikävän epävarmuuden, ettei hän tiedä, kuinka kauan täsmälleen tarjous on voimassa ja sitä kautta toisen osapuolen hylättävissä tai hyväksyttävissä.

Jos tarjous on tehty suullisesti, tulee siihen antaa vastaus kuitenkin heti tai muuten tarjous katsotaan hylätyksi.

Tarjouksen hylkääminen

Henkilön saadessa tarjouksen hänellä on periaatteessa kolme vaihtoehtoa.

Ensimmäinen niistä on se, että hän hylkää tarjouksen.

Jos tarjouksen saaja päätyy hylkäämään saamansa tarjouksen, se katsotaan rauenneeksi, vaikka aika, jonka tarjous muuten olisi ollut voimassa, ei olisikaan vielä kulunut umpeen.

Tarjouksen hyväksyminen ja sitova sopimus

Toinen vaihtoehto on se, että tarjouksen saanut henkilö hyväksyy tarjouksen antamalla oman hyväksyvän vastauksensa.

Tällöin syntyy sitova sopimus tarjouksen antaneen ja tarjouksen hyväksyneen tahon välille.

Tarjouksen hyväksyminen myöhässä

Jos taas tarjouksen saaja antaa hyväksyvän vastauksensa, mutta se saapuu määräajasta myöhässä tarjouksen tekijälle, tuo hyväksyvä vastaus katsotaan uudeksi vastauksen antajan tekemäksi tarjoukseksi.

Sitä, mitä edellisessä kappaleessa on sanottu, ei kuitenkaan sovelleta, jos vastauksen lähettäjä on olettanut vastauksen tulleen oikeassa ajassa perille, ja vastauksen saajan on täytynyt tämä käsittää.

Tällaisessa tapauksessa vastauksen saajan on, ellei hän tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä siitä ilmoitettava vastauksen lähettäjälle.

Jos näin ei tapahdu, katsotaan sopimus syntyneeksi vastauksen antamisen kautta.

Vastatarjous

Kolmas vaihtoehto tarjousta saadessa on puolestaan se, että tarjouksen saanut henkilö tekee ns. vastatarjouksen.

Tässä tapauksessa juridisesti katsoen on kyseessä tilanne, jossa tarjouksen saaja kertoo hyväksyvänsä tarjouksen, mutta vastaus ei vastaa tarjousta siihen tehdyn lisäyksen, rajoituksen tai muun ehdon vuoksi, ja tässä tilanteessa katsotaan olevan kyse kieltävästä vastauksesta, johon liittyy uusi tarjous.

Edellisessä kappaleessa sanottua ei kuitenkaan sovelleta, jos vastauksen antaja on pitänyt vastausta tarjousta vastaavana, ja tarjouksen tekijän on täytynyt tämä käsittää.

Tällaisessa tapauksessa on tarjouksen tekijän, ellei hän sitten tahdo hyväksyä vastausta, ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava siitä.

Jos näin ei tapahdu, katsotaan vastauksen sisällyksen mukaisen sopimuksen syntyneen.

Vastatarjouksia saatetaan puolestaan antaa useampiakin ennen varsinaisen sopimuksen syntymistä. Sopimus syntyy tällöin ns. uuteen tarjoukseen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella.

milloin syntyy sitova sopimus

Yhteenveto

Sopimus syntyy oikeustoimilain mukaan tarjoukseen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella.

Kun esimerkiksi myyjä saa ostajalta tarjouksen, on hänellä usein kolme vaihtoehtoa:

Hylätä tarjous, hyväksyä tarjous tai tehdä vastatarjous.

Vasta kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus, voidaan puhua sitovasta sopimuksesta.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

sopimus