Työsopimus ja 12 tärppiä neuvotteluihin

Edessä elämän ensimmäinen työsopimus? Tai kenties palkkaamassa ensimmäistä kertaa elämässä työntekijää? 

Miten selviän?

Mitä minun pitäisi tietää aiheesta? 

Katsotaan näitä asioita yhdessä tässä blogikirjoituksessa. 

Kirjoituksen tarkoituksena on helpottaa niin työntekijää kuin mahdollista yrittäjääkin pohtimaan työsopimuksen kannalta keskeisiä seikkoja ja huomioimaan itselle tärkeäksi tuntuvia asioita. 

Blogi ei siis esitä kaiken kattavaa listausta kaikista mahdollisista työsopimuksessa sovittavista asioista, mutta auttaa yleiskuvan saamisessa asiasta.

Toivottavasti blogin lukemisen jälkeen elämän ensimmäinen työsopimus – joko työntekijänä tai työnantajana – ei tunnu enää niin hirmuiselta asialta.

Mikä työsopimus on?

Ennen kuin mennään varsinaiseen asiaan työsopimuksessa sovittavista asioista, on hyvä käydä läpi myös se, mikä työsopimus itse asiassa on.

Työsopimuslaissa lähdetään seuraavasta:

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tältä pohjalta voidaan siis sanoa, että työsopimus on:

    • sopimus työn teosta, jonka perusteella työtä tehdään

 

    • työnantajan lukuun ja

 

    • työnantajan johdon ja valvonnan alaisena

 

    • palkkaa (tai muuta vastiketta) vastaan

Nämä asiat voivat kuulostaa itsestäänselvyyksiltä, mutta niiden merkitys on hyvä sisäistää, koska aina niin ei välttämättä ole. 

Yksinkertaistetusti siis työntekijän (ja miksei myös työnantajan) on syytä ymmärtää, että:

Työsopimus todella tarkoittaa sopimusta, jolla työtä tehdään nimenomaan työnantajan lukuun eli työstä tuleva hyöty tulee ja tulee myös tulla työnantajalle, ja työtä tehdään nimenomaan työnantajan johdon ja valvonnan alaisena eli päätösvalta työtä koskevissa asioissa on työnantajalla. 

Tätä kaikkea vastaan työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa. 

Vielä yksinkertaisemmin ilmaistuna, työntekijä saa siis palkkaa siitä, että hän tekee työnantajan hyväksi työtä. Työsopimuksessa sitten määritellään, mitkä nämä työn tekemisen ehdot ovat. 

työsopimus-4-tunnusmerkkiä

Mitä työsopimus pitää sisällään?

Työsopimuslaissa puhutaan “selvityksestä työnteon keskeisistä ehdoista”, joita voidaan pitää suuntaa antavina myös työsopimuksen sisällölle. Nämä tiedot on nimittäin joka tapauksessa annettava työntekijälle ja sen vuoksi ne on helppo ottaa osaksi työsopimusta.

Työsopimuslain mukaan:

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, ellei 3 momentista muuta johdu. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. 

Edellä 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuokratyössä selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityksessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asiakassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopimuksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. (kursivointi ja alleviivaus kirjoittajan)

Käydään siis seuraavaksi läpi näitä työnteon keskeisiä ehtoja eli myös niitä ehtoja, joita työsopimus usein sisältää ja joita on hyvä työsopimuksesta ilmetä.

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

Ensimmäinen asia, joka työsopimuksesta tulisi ilmetä työteon keskeisiä ehtoja noudattaen, on työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka. 

Koska tässä blogikirjoituksessa kysymyksessä on kuitenkin työsopimus, voisi työsopimuksesta ilmetä tietoja hieman enemmänkin, eli tavanomaiset sopimusosapuolia koskevat tiedot, kuten työnantajan ja työntekijän nimi, osoite, postiosoite, postitoimipaikka, puhelin, sähköposti sekä henkilö- tai y-tunnus.

Päätavoite on siis se, että työsopimuksesta ilmenee riittävällä tarkkuudella työsopimuksen osapuolet eli työnantaja sekä työntekijä.

2) työnteon alkamisajankohta

Työntekijää kiinnostaa aivan varmasti se, milloin hän voi aloittaa elämänsä ensimmäisessä tai työkokemuksen karttuessa uudessa työpaikassa. Samalla lailla työnantajaa kiinnostaa, milloin hänellä on uusi talentti käytössään. 

Tästä on helppo ottaa työsopimukseen ehto, jonka mukaan työnteon alkamisajankohta on esimerkiksi 15.4.2020. 

Samalla työsopimukseen voidaan ottaa tärkeä ehto siitä, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen.

3) määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa

Mikäli työsopimuksessa sovitaan määräaikaisesta työsuhteesta, tulee työntekijälle ilmoittaa työsuhteen päättymisaika. Työsopimuksen voidaan ilmoittaa tällöin olevan määräaikainen esimerkiksi 1.1.2020 – 31.12.2020. 

Tärkeää on kuitenkin huomata se, että työntekijälle tulee ilmoittaa peruste siihen, miksi työsuhde on määräaikainen. 

Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että ellei ole olemassa pätevää perustetta tehdä määräaikainen työsopimus, työsopimuksen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva. 

Määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen on asianmukainen peruste, kun on kysymys esimerkiksi: 

    • jonkin määrätyn työn tai työkokonaisuuden tekemisestä tai sellaisesta lyhytaikaisesta määrätystä työstä, jota työnantaja ei teetä jatkuvasti

 

    • kausiluonteisesta työstä

 

    • työstä tietyn tilauksen kestoajaksi, jos tilauksen toimittaminen sitä välttämättä edellyttää

 

    • sijaisuudesta

 

    • muusta yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvästä perustellusta syystä, kuten tarpeesta saada lisätyövoimaa tuotantohuippujen tasaamiseksi

 

    • toiminnan aloittamisesta johtuvasta kysynnän vakiintumattomuudesta

Otetaan esimerkki.

Työnantajalla on ongelma, kun luotettu työntekijä Seija haluaa opintovapaalle. 

    • Mistä ihmeestä me saadaan luotettava työntekijä sinun tilallesi? 

 

    • Kyllä minäkin haluaisin palata tänne opintovapailta.

 

    • Mutta me joudutaan palkkaamaan uusi?

 

    • Palkatkaa sijainen?

Voidaanko tässä tapauksessa palkata sijaista määräaikaiseen työsuhteeseen?

Tässä tapauksessa sijaisen käyttäminen on perusteltua ja se voikin toimia määräaikaisuuden perusteena.

4) koeaika

Eräs keskeinen työsopimusta koskeva ehto koskee koeaikaa. Koeajan tarkoituksena on antaa niin työnantajalle kuin työntekijällekin mahdollisuus miettiä sitä, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia.

Mikäli työsopimus ei vastaa etukäteisodotuksia, koeaika antaa mahdollisuuden purkaa työsopimus huolimatta laissa säädetyistä työsopimuksen purkamisperusteista. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa edes koeajasta johtuen syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Koeaikaa koskevan ehdon käytössä kannattaa olla tarkkana, sillä se osapuoli, joka vetoaa koeaikaa koskevaan ehtoon, on myös velvollinen näyttämään, että osapuolten välillä on todella sovittu koeajasta. 

Lain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan siis enempää kuin kuusi kuukautta.

5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

Maailma muuttuu ja niin muuttuvat myös tavat tehdä työtä. Nykyään työnteko on lisääntyvässä määrin mahdollista esimerkiksi etätöinä työntekijän kotoa. Eikä ennenkuulumatonta ole sekään, että työtä tehdään useammalla paikkakunnalla.

Miten tällainen tilanne voidaan ottaa jo työsopimuksessa huomioon?

Ajatellaanpa Tiinaa. Työnantaja haluaisi nimenomaan palkata hänet, mutta Tiina epäröi, koska työmatka on hyvin pitkä. Niin työnantajan kuin työntekijänkin mielestä etätyö kaksi kertaa viikossa voisi olla ratkaisu ongelmaan. 

Kannattaako edellisessä esimerkissä jättää kaikista parhain ja pätevin työntekijä palkkaamatta vai sopia työsopimuksessa etätyöstä, joka sopii molemmille osapuolille? Tätä kysymystä tietysti joutuvat pohtimaan molemmat osapuolet.

Työsopimus antaa kuitenkin mahdollisuuden sopia työntekopaikasta.

6) työntekijän pääasialliset työtehtävät

Työntekijää tietysti kiinnostaa se, millaisia hänen työsopimuksensa nojalla suorittamansa työtehtävät ovat. Näistä on hyvä ottaa kirjaus työsopimukseen.

Useimmiten työsopimuksessa noudatetaan tarkkojen työtehtävien luettelemisen sijaan väljempiä ilmaisuja, kuten “myyntitehtävät”, “rakennussiivous” tms. Usein työsopimukseen kirjataan myös se, että työntekijä on velvollinen suorittamaan myös muita työnantajan määräämiä tehtäviä, mikä on työnantajan näkökulmasta hyvinkin ymmärrettävää. 

Työnantaja ei useinkaan halua olla “lukkiutunut” tiettyihin kapea-alaisiin määritelmiin, vaan haluaa tietysti, että työn kannalta tarpeelliset työtehtävät tulee hoidettua. Samalla taas työntekijä voi katsoa, että tietty työtehtävä ei vastaa sitä, mistä on alun perin työsopimuksella sovittu.

Toisin sanoen työnantajan roolissa voi olla hyvä pyrkiä työsopimuksen ehtojen muotoilussa tietynlaiseen väljyyteen ja ottaa työsopimukseen varauma muista työnantajan määräämistä tehtävistä, jotka työntekijä on velvollinen suorittamaan. Työntekijän roolissa taas pyrkimys työtehtävien tarkempaan määrittelyyn voi olla suotavaa.

työsopimus-työnteon-keskeiset-ehdot

7) työhön sovellettava työehtosopimus

Aina kaikki työn tekemisen ehdot eivät käy ilmi työsopimuksesta. Suomessa keskeisessä roolissa ovat työehtosopimukset. Työehtosopimus tarkoittaa työnantaja- ja työntekijäliiton solmimaa tiettyä alaa koskevaa sopimusta, joka määrittää työn tekemisen ehtoja. 

Työehtosopimuksen puolestaan rajoittavat sitä, mistä työsopimuksissa voidaan sopia. Työehtosopimuslain mukaan:

Jos työsopimus joiltakin osiltaan on ristiriidassa siinä noudatettavan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osiltaan mitätön ja niiden sijasta käyvät noudatettaviksi työehtosopimuksen vastaavat määräykset.

Mutta entä jos minä en työnantajana tiedä mitään mistään työehtosopimuksista, enkä ole niitä solminut, enkä ole myöskään työnantajaliiton jäsen?

Ensiksikin työehtosopimus sitoo luonnollisesti niitä työnantajaliittojen jäseniä, jotka ovat työehtosopimuksen solmineet. 

Mutta toiseksi….!

On olemassa ns. yleissitovia työehtosopimuksia, jotka sitovat kaikkia kyseisen alan työnantajia riippumatta siitä, onko työnantaja työnantaja liiton jäsen vai ei. 

Toisin sanoen työnantajan tulee tarkastaa, onko hänen toimialallaan voimassa joko ns. normaalisti sitovaa työehtosopimusta tai yleissitovaa työehtosopimusta. Jos ei ole, noudatetaan työsopimuksen määräyksiä, joiden tulee tietysti olla myös sopusoinnussa työlainsäädännön kanssa.

Onneksi työehtosopimuksen yleissitovuuden pystyy tarkistamaan. Tämän jälkeen työsopimukseen on hyvä ottaa kirjaus siitä, mitä työehtosopimusta työsuhteessa sovelletaan tai ettei alalla ole sovellettavaa työehtosopimusta.

8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi

Yksi aivan keskeisiä työsopimuksen ehtoja on tietysti palkka. Ja kun työehtosopimuksista päästiin kirjoittamaan, niin palkkaan sekä palkanmaksukauteen voi hyvin vaikuttaa työehtosopimuksen määräykset.

Mikäli työehtosopimuksen määräyksiä ei ole, voidaan palkasta sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Palkan tulee kuitenkin olla työsopimuslain mukaan tavanomainen ja kohtuullinen.

Palkka puolestaan voi määräytyä esimerkiksi työhön käytetyn ajan tai suorituksen/tuloksen perusteella. 

Palkanmaksukaudesta ja palkan maksuajasta työsopimuslaissa on seuraava pykälä:

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkanmaksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukausittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan määräytyvä osa palkasta.

Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta.

9) noudatettava työaika; työnantajan aloitteesta sovitun vaihtelevan työajan osalta on annettava lisäksi selvitys siitä, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta

Työsopimuksessa tulee sopia myös siitä, onko tehtävä työ kokoaikaista vai osa-aikaista. Samoin kyseessä voi olla ns. nollan tunnin sopimus. 

Työsopimuksessa kannattaa huomioida myös se, suostuuko työnantaja tekemään lisätyötä, sunnuntaityötä tai yötyötä. Näistä on hyvä ottaa erilliset maininnat työsopimukseen.

Tietysti työsopimusta solmittaessa työajan osalta tulee ottaa huomioon työaikalain säännökset.

10) vuosiloman määräytyminen

Kun työntekijä on tehnyt työnsä hyvin, on mukava päästä lomalle. Työsopimuksessa kannattaa ottaa ehdot vuosiloman varalta.

Vuosiloman osalta tulee ottaa huomioon vuosilomalain määräykset, koska vuosilomalain mukaan:

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mitätön, jollei tästä laista johdu muuta. Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisten yhdistysten oikeudesta sopia työehtosopimuksella laista poiketen säädetään 30 §:ssä.

Vuosilomalain mukaan vuosilomaa ansaitaan seuraavasti:

Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.

Vuosiloman ajankohdasta työsuhteen osapuolilla on mahdollisuus sopia vuosilomalain mukaisesti:

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä.

Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on 20 §:n mukaan oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä.

Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti.

Työntekijällä on oikeus saada vuosiloman ajalta palkkaa vuosilomalain säännösten mukaisesti. Sen sijaan ns. lomarahaan (tai myös tunnettu lomaltapaluurahana) työntekijällä ei ole lain mukaan automaattisesti oikeutta. Oikeammin sanottuna laki ei tunne ns. lomarahaa. 

Tämä tarkoittaa sitä, että ellei työehtosopimuksessa ole mainintaa lomarahasta, tulee lomarahasta sopia työsopimuksessa. Jos työsopimuksessa ei ole mainintaa lomarahasta, ei työntekijällä ole siihen automaattisesti oikeutta. Tämä on siis syytä ottaa huomioon työsopimuksesta neuvoteltaessa. Samoin on asian laita, mikäli halutaan sopia siitä, että työntekijällä on oikeus vaihtaa lomaraha vapaisiin. 

11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste

Valitettavasti (tai sitten ei) työsuhteet eivät kestä ikuisesti. Sen vuoksi työsopimusta tehtäessä tulee muistaa sopia irtisanomisajasta. Tämä ei kuitenkaan koske määräaikaista tyoösopimusta, joka päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Entäpä, jos kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy toisen sopimusosapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella. Irtisanomisajoista työsopimuksen osapuolet voivat kuitenkin sopia lain asettamissa rajoissa.

Työsopimuslain mukaan työsopimuksen irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Jos irtisanomisaika on sovittu vielä pidemmäksi, noudatetaan lain mukaan siitä huolimatta kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. 

Tärkeää on huomata, että työnantajan noudatettavaksi voidaan sopia pitemmästä irtisanomisajasta kuin työntekijän. Jos työnantajan noudatettavaksi olisi sovittu lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin työntekijän, voi työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaikaa.

Jos irtisanomisajasta ei kuitenkaan sovita, noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. 

Työnantajan irtisanomisajat ovat työsopimuslain mukaan (mikäli työsuhde on jatkunut keskeytyksettä) seuraavat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta

3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta

4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta

5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Työntekijän noudatettavaksi työsopimuslaki säätää seuraavat irtisanomisajat, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä ja jos muusta ei ole sovittu:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Mikäli kyseessä on työ ulkomailla, silloin tulee ottaa vielä huomioon nämäkin seikat. Ulkomailla tehtävää työtä ei kuitenkaan käsitellä tässä yhteydessä tämän enempää.

Työsopimus – yhteenveto

Tässä blogikirjoituksessa on käyty lyhyesti läpi sitä, mikä työsopimus on ja mitä työsopimusta laadittaessa tai siitä neuvoteltaessa kannattaa ottaa huomioon. 

Blogi ei ole tarkoitettu kaiken kattavaksi luetteloksi asioista, joita huomioida, mutta siitä voi varmaan poimia jonkun asian mukaansa. 

Haluaisitko tietää, mitä työsopimuksessa voisi vielä huomioida?

Otathan tällöin yhteyttä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana. Oikeudenkäynneissä Niko on edustanut niin Suomessa kuin Virossa.