Ulosotto – kuinka prosessi etenee

Ulosotto on yksi velan perinnän kulmakivistä. Ilman ulosottoa velkojan olisi monesti hyvin vaikeaa saada suoritusta saatavalleen. Ulosotosta puhutaan myös laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanona.

Onko ulosotto kuinka yleistä?

Tiedot siitä, kuinka paljon ulosotossa on velallisia, saattavat alkuun hämmentää. Vuonna 2016 ulosotossa oli velallisia yli 550 000!

Näistä luonnollisia henkilöitä oli 496 000. Se on melkoinen määrä verrattuna Suomen väkilukuun. Elokuun lopussa 2017 Suomen väkiluku oli 5 509 717.

Kuinka paljon velkaa ulosotossa on? Noin 40 prosentilla velallisista on ulosotossa velkaa korkeintaan tuhat euroa, ja alle 10 000 euron velka on noin 75 prosentilla velallisista.

Entä sitten asioiden vireilletulomäärä ja rahasaatavien arvo, joka tulee perittäväksi?

Vuonna 2016 ulosottovirastoihin tuli vireille noin 2,7 miljoonaa asiaa. Rahasaatavia puolestaan peritään noin 2,8 miljardin euron arvosta.

Mitä voidaan sanoa ulosmittausten määrästä?

Ulosmittauksia toimitettiin yli 860 000 kappaletta vuonna 2016, kun vuonna 2015 tuo luku oli 690 000.

Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että ulosotto on valitettavan ajankohtainen teema. Sen, mihin edellä olevat luvut perustuvat, voit katsoa täältä.

ulosotto-maarat-vuonna-2016

Mistä ulosotossa tarkemmin ottaen on kysymys?

Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että ulosotossa on usein kysymys rahasaatavien perinnästä.

Rahasaatavien perinnässä monesti ulosotto on kuitenkin vasta viimesijainen keino saatavien perimiseksi. Tätä ennen on pyritty siihen, että velallinen maksaisi velkansa vapaaehtoisesti. Jos näin ei ole, joudutaan turvautumaan ensin oikeudelliseen perintään ja sen jälkeen ulosottoperintään. Oikeudellisesta perinnästä ja ulosottoperinnästä voit lukea enemmän aiemmin ilmestyneestä blogikirjoituksesta, joka koski vuokrien perintää.

Suomessa ulosottoa säädellään lain tasolla ulosottokaaressa.

Ulosottokaareen 1 luvun 1 §:n mukaan:

Tämän lain mukaisesti pannaan täytäntöön riita- tai rikosasiassa asetettu yksityisoikeudellinen, tuomioon tai muuhun tässä laissa tarkoitettuun ulosottoperusteeseen sisältyvä:

1) velvoite raha- tai tavarasuoritukseen (maksuvelvoite);

2) velvoite luovuttaa toiselle kiinteää omaisuutta tai määrätty irtain omaisuus;

3) velvoite luovuttaa toisen hallintaan kiinteää omaisuutta, rakennus, huoneisto, muu tila tai sen osa taikka velvoite muuttaa sieltä pois (häätö);

4) velvoite tehdä jotakin;

5) kielto tehdä jotakin ja velvoite sallia, että toinen tekee jotakin.

Tämän pohjalta voidaan tehdä se päätelmä, että ulosotossa on kysymys esimerkiksi tuomioon sisältyvän maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta.

Tämä tarkoittaa sitä, että ennen ulosottoa tuomioistuin siis tutkii asian ja jos tuomioistuin päätyy siihen, että velkojalla todella on saatava olemassa velalliselta, antaa tuomioistuin tuomion velkojan eduksi.

Tuomioistuimelta velkoja saa itselleen ns. ulosottoperusteen, joka on edellytyksenä ulosotolle. Ilman ulosottoperustetta ei ole ulosottoa.

Ulosotossa onkin sitten kysymys ulosottoperusteen täytäntöönpanemisesta. Yksinkertaisemmin sanottuna ulosotossa velka laitetaan maksuun.

ulosotto-rahasaatavien-perinta

Ulosottoperusteet

Kuten jo edellä todettu, ulosottoasian vireilletulo sekä täytäntöönpano edellyttävät ulosottoperustetta.

Ulosottoperusteeksi käyvät ulosottokaaren mukaan seuraavat asiakirjat:

1) tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio;

2) tuomioistuimen antama turvaamistoimipäätös tai pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätös väliaikaisesta vakuustakavarikosta;

3) välitystuomio, joka on annettu välimiesmenettelystä annetussa laissa tai muussa laissa säädetyssä välimiesmenettelyssä, ja sellaisella välitystuomiolla vahvistettu sovinto;

4) osamaksukauppaa koskeva ulosottomiehen tilityspöytäkirja, vahvistettu elatusapusopimus sekä sellainen sitoumus tai saamistodiste, jonka täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessa järjestyksessä säädetään muussa laissa;

5) hallintotuomioistuimen päätös ja muun viranomaisen päätös hallintolainkäyttöasiassa;

6) valtioneuvoston, ministeriön, valtion keskushallintoon kuuluvan viraston ja aluehallintoviraston päätös sekä muu hallintopäätös, jos sen täytäntöönpanosta tämän lain mukaisessa järjestyksessä säädetään muussa laissa.

Mitä tässä laissa säädetään tuomiosta, koskee soveltuvin osin myös tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antamaa päätöstä, määräystä ja väliaikaista määräystä sekä tuomioistuimen vahvistamaa sovintoa.

ulosottoperuste

Ulosottoperusteeksi käy edellä lainatun pykälän mukaan siis esimerkiksi tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa antama tuomio, jollaiseksi luetaan myös ns. yksipuolinen tuomio.

Yksipuolinen tuomio

Yksipuolisella tuomiolla tarkoitetaan sitä, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle haastehakemuksen mukaiset saatavat. Yksipuoliseen tuomioon pyrkiminen on kantajan eli velkojan kannalta edullista, koska tällöin asiassa ei järjestetä varsinaista oikeudenkäyntiä, vaan tuomioistuin ratkaisee asian itse ja antaa kantajan eduksi ns. yksipuolisen tuomion. Yksipuolinen tuomio onkin yleisin ratkaisu ja siihen pyrkiminen on velkojalle suotavaa.

Yksipuoliseen tuomioon voidaan pyrkiä lähettämällä tuomioistuimelle ns. suppea haastehakemus, jota voidaan käyttää silloin, kun asia koskee:

1) tietyn määräistä saamista,

2) hallinnan tai rikkoutuneen olosuhteen palauttamista taikka

3) häätöä.

Tällöin asian on oltava kantajan käsityksen mukaan riidaton. Jos asia ei ole vastaajan (tässä kirjoituksessa myös velallisen) mielestä riidaton, velallinen voi riitauttaa kanteen, jolloin prosessi jatkuu normaalina siviiliprosessina.

Siinä tapauksessa, että vastaaja:

1) ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai

2) ei ole esittänyt vastauksessaan kanteen vastustamiselle perustetta tai vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen

asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta. Tällöin tuomioistuin antaa kantajan hyväksi yksipuolisen tuomion.

Kun velkoja saa hyväkseen yksipuolisen tuomion, voi hän edetä perimään saatavaa ulosottoteitse.

ulosottoprosessi-yksipuolinen-tuomio

Ulosottoasian vireillepano

Kuinka ulosotto sitten saadaan ulosottoperusteen hankkimisen jälkeen vireille?

Ulosottokaaren mukaan:

Ulosottoa haetaan:

1) kirjallisella hakemuksella, joka toimitetaan vastaajan asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle ulosottoviranomaiselle;

2) sähköisellä viestillä, joka toimitetaan paikalliselle ulosottoviranomaiselle;

3) sähköisellä viestillä, joka toimitetaan teknisen käyttöyhteyden avulla ulosoton valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jos Valtakunnanvoudinvirasto tai sen määräämä on myöntänyt hakijalle siihen luvan (tietojärjestelmähakija).

Kirjallinen hakemus on hakijan tai, jollei hän itse ole sitä laatinut, sen laatijan allekirjoitettava.

Ulosotto saadaan siis vireille esimerkiksi toimittamalla ulosottohakemus vastaajan eli velallisen asuin- tai kotipaikan ulosottoviranomaiselle. Ulosottovirastojen yhteystiedot voit katsoa edellä olevasta linkistä.

Ulosottohakemus

Ulosottohakemuksessa on ulosottokaaren mukaan ilmoitettava seuraavat asiat sekä liitettävä siihen ulosottoperuste (esim. yksipuolinen tuomio) joko alkuperäisenä tai jäljennöksenä:

1) hakijan nimi, henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus, 38 §:ssä tarkoitettu tiedoksianto-osoite, puhelinnumero ja maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa tilitysosoite

2) asiamiehen nimi, osoite ja puhelinnumero, jos hakija käyttää asiamiestä, sekä asiamiehen henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus, jos asiamiehellä on oikeus nostaa varoja tai ottaa omaisuutta haltuunsa

3) vastaajan nimi ja hakijan tiedossa oleva vastaajan henkilö- tai yritys- ja yhteisötunnus, osoite ja puhelinnumero

4) hakijan saatavan määrä sekä koron laskemista varten ulosottoperusteen antamisen tai edellisen ulosottokerran jälkeisten lyhennysten määrät ja ajankohdat

5) ulosottoperusteen tunnistetiedot, jos se 5 §:n 2 momentin nojalla jätetään liittämättä hakemukseen tai jos ulosottoperuste toimitetaan 7 §:n mukaisesti jälkikäteen.

Jos usea velallinen vastaa hakijan saatavasta tai sen osasta ja saatavaa koskeva toinen ulosottoasia on jo vireillä tai pannaan samalla kertaa vireille, hakemuksessa on ilmoitettava, kuka on toisessa asiassa vastaavana kihlakunnanulosottomiehenä tai missä asiaa käsitellään taikka kuka on siinä velallisena.

Jos hakija haluaa tyytyä 105 §:ssä tarkoitettuun suppeaan ulosottoon, sitä tulee pyytää nimenomaisesti hakemuksessa. Muu kuin suppeaa ulosottoa hakenut voi hakemuksessaan tai myöhemmin asian vireillä ollessa pyytää saatavansa 102 §:ssä tarkoitettua passiivirekisteröintiä. Jos täytäntöönpantavaksi pyydetään hallintopäätöstä, hakemuksessa on ilmoitettava säännös, johon täytäntöönpano perustuu. Hakija voi ilmoittaa, että hänen yhteystietonsa ovat salaisia.

Jos ulosottohakemus lähetetään sähköisesti, noudatetaan seuraavaa ulosottokaaren säännöstä:

Jos hakemus on tehty sähköisessä muodossa, mutta siihen tulee liittää kirjallinen ulosottoperuste tai saamistodiste, puuttuva asiakirja voidaan toimittaa jälkikäteen. Asiakirja tulee toimittaa 13 §:ssä tarkoitetulle vastaavalle ulosottomiehelle tai muulle paikalliselle ulosottoviranomaiselle kolmen viikon kuluessa asian vireilletulosta. Samalla on ilmoitettava, mihin hakemukseen asiakirja liittyy.

Ulosottoa koskeva asia tulee puolestaan pääsääntöisesti vireille silloin, kun ulosottohakemus saapuu ulosottoviranomaiselle tai kun se saapuu ulosoton tietojärjestelmään.

ulosotto-ulosottohakemus

Vireilletuloilmoitus ja maksukehotus

Siinä vaiheessa, kun ulosottohakemus on saapunut ulosottoviranomaiselle, tulee myös vastaajalle (eli velalliselle) antaa viipymättä vireilletuloilmoitus. Vireilletuloilmoituksessa vastaajalle annetaan myös maksukehotus.

Maksukehotuksessa velalliselle asetetaan määräpäivä, johon mennessä velallisen on viimeistään suoritettava saatava ulosottomiehelle. Näin ollen velallisella on vielä mahdollisuus suorittaa saatava ilman ulosmittausta.

Jos velallinen ei maksa saatavaa määräpäivään mennessä, toimitetaan ulosmittaus.

Velallisen pyynnöstä ulosottomies voi kuitenkin myöntää velalliselle maksuaikaa. Maksuaikaa voidaan myöntää enintään kolme kuukautta maksukehotuksen määräpäivästä luettuna. Jos peritään lapsen elatusapua, maksuaikaa ei saa myöntää ilman hakijan suostumusta.

ulosottoprosessi-vireilletuloilmoitus

Ulosmittaus

Ulosmittauksella tarkoitetaan sitä, että ulosottoperuste (esim. yksipuolinen tuomio) pannaan täytäntöön hakijan eli velkojan saatavan turvaamiseksi ulosmittaamalla velalliselle kuuluvaa omaisuutta tarvittava määrä.

Ulosmitattava omaisuus puolestaan voi olla ainakin lähtökohtaisesti millaista omaisuutta tahansa, kunhan ulosmitattavalla omaisuudella on varallisuusarvoa.

Ulosmitattava omaisuus voi olla näin ollen esimerkiksi palkka, irtain esine tai vaikkapa kiinteistö.

Ulosottokaaressa on kuitenkin säännös, joka kertoo ulosmittausjärjestyksen. Tästä järjestyksestä voidaan tietyin edellytyksin poiketa.

Ulosmittausjärjestys on ulosottokaaren mukaan seuraava:

1) raha tai rahasaatava taikka palkka, eläke tai muu toistuvaistulo

2) muu irtain omaisuus

3) kiinteä omaisuus

4) omaisuus, jota velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloaan varten, sekä velallisen liike- tai elinkeinotoiminnan jatkamiseksi välttämättömät tuotantovälineet.

Ensimmäisen kohdan mukaan käytännössä ensimmäiseksi ulosmitatuksi voivat tulla velallisen hallussa olevat varat tai mahdollinen veronpalautus. Sen jälkeen ulosmitattavaksi voivat tulla palkka, eläke tai muu toistuvaistulo.

Toiseksi ulosmittausjärjestyksessä on muu irtain omaisuus eli esimerkiksi auto, taulu, arvo-osuus jne..

Kolmanneksi ulosmitattavaksi voi tulla kiinteä omaisuus eli esimerkiksi kiinteistö tai määräala.

Vasta viimeisenä ulosmitataan omaisuus, jonka velallinen tarvitsee vakituiseksi asunnokseen tai välttämätöntä toimeentuloaan varten.

Kun omaisuus ulosmitataan, se muutetaan rahaksi myymällä. Myynti voi puolestaan tapahtua ulosottomiehen toimittamalla julkisella huutokaupalla tai mahdollisesti myös ns. vapaana myyntinä. Vapaassa myynnissä myyntitapa on mikä tahansa muu kuin ulosottomiehen toimittama julkinen huutokauppa.

ulosottoprosessi-ulosmittaus

Ulosoton virelläolon päättyminen

Ulosoton virelläolo voi päättyä eri tavoilla.

Yksi mahdollisuus on se, että ulosoton vireilläolo päättyy lopputilitykseen. Ulosottokaaren mukaan:

Maksuvelvoitetta koskevan ulosottoasian vireilläolo päättyy, kun ulosottomies tilittää kertyneet varat (lopputilitys). Välitilitykset lakkauttavat vireilläolon tilitetyn määrän osalta. Jos varat on tilitetty vakuutta vastaan, asian vireilläolo päättyy vasta, kun oikeus niihin on lopullisesti ratkaistu. Sama koskee asiaa, jossa velkoja on vapautettu vakuuden asettamisesta.

Ulosotto päättyy siis siihen, että ulosottomies tilittää kertyneet varat.

Toinen mahdollisuus on kuitenkin se, että ulosotto päättyy varattomuusesteeseen. Tätä koskien ulosottokaaressa säädetään:

Jollei saatavalle ole kertynyt täyttä suoritusta (varattomuuseste) tai jollei myöskään velallisen olinpaikasta ole tietoa (varattomuus- ja tuntemattomuuseste), hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.

Myös silloin, kun maksuvelvoitteen täytäntöönpano päättyy muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun esteeseen, hakijalle on annettava sitä koskeva todistus.

Ulosottoasian vireilläolo päättyy estetodistuksen antamispäivänä.

Tässä tapauksessa saatavalle ei kerry ulosotossa täyttä suoritusta eli kyseessä on varattomuuseste, tai sitten velallisen olinpaikasta ei ole tietoa eli kyseessä on varattomuus- ja tuntemattomuuseste.

Velkojalle tulee tällaisessa tapauksessa antaa estetodistus, josta on käytävä ilmi ulosottoasiassa suoritetut keskeiset toimenpiteet.

ulosottoprosessi-vireillaolon-paattyminen

Passiivisaatavan rekisteröinti

Jos ulosoton vireilläolo päättyy edellä kuvattuun varattomuusesteeseen, voi velkoja pyytää asian merkitsemistä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi.

Pyyntö passiivisaatavaksi merkitsemisestä tulisi ottaa huomioon jo ulosottohakemusta laadittaessa, mutta pyyntö voidaan tehdä myös asian vireillä ollessa. Passiivisaatavaksi merkitseminen ei kuitenkaan jatka ulosottoasian vireilläoloa, ja passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta estetodistuksen päivämäärästä.

Kun kaksi vuotta on kulunut, rekisteröinti päättyy ja saatava poistetaan ulosottorekisteristä. Tämän jälkeen ulosottomiehellä ei ole enää asiassa toimivaltuuksia.

Mitä hyötyä passiivisaatavaksi rekisteröimisellä on?

Ulosottokaaren mukaan:

Ulosottomies ei ole velvollinen etsimään velalliselle kuuluvaa omaisuutta tai selvittämään velallisen olinpaikkaa passiivisaatavan perimiseksi. Jos kuitenkin ulosmittauskelpoista omaisuutta löytyy, se tulee ulosmitata passiivisaatavan suorittamiseksi, jollei siihen ole estettä. Passiivisaatavaa koskeva ulosottoasia tulee vireille ulosmittauspäätöksellä tai väliaikaistoimella. Vireilläolon päättymisen jälkeen saatava merkitään tarvittaessa uudelleen passiivirekisteriin, jos rekisteröintiaikaa on jäljellä.

Omaisuutta, joka on ulosmitattu yksin passiivisaatavan suorittamiseksi, ei saa myydä eikä varoja muussakaan tapauksessa tilittää passiivisaatavan suorittamiseksi ennen kuin sen määrä on tarkistettu.

Edellä olevasta pykälästä voidaan nähdä, ettei ulosottomies ole velvollinen etsimään velalliselle kuuluvaa omaisuutta, jotta passiivisaatava saataisiin perittyä. Passiivisaatavaksi rekisteröinnistä on kuitenkin se hyöty, että jos ulosmittauskelpoista omaisuutta löytyy, se tulee ulosmitata passiivisaatavan suorittamiseksi, kuten edellä olevasta pykälästäkin näkyy.

Passiivisaatavan ulosmittaus tarkoittaa käytännössä mahdollisten veronpalautusten ulosmittausta.

Mikäli velkoja haluaa kuitenkin käynnistää etsintä- ja selvitystoimet täydessä laajuudessaan, tulee passiivisaatavan rekisteröintiä koskeva pyyntö peruuttaa ja laittaa ulosotto uudelleen vireille.

ulosottoprosessi-passiivisaatava

Ulosotto

Tässä kirjoituksessa on käyty lyhyesti läpi sitä, kuinka paljon Suomessa on ollut velkoja ulosotossa.

Samoin on tarkasteltu sitä, miten ulosoton saa vireille, eli ensiksikin velkojalla tulee olla ulosottoperuste ja sen lisäksi velkojan tulee toimittaa ulosottoviranomaiselle ulosottoa koskeva hakemus. Ilman ulosottoperustetta ulosottoa ei voi saada edes vireille.

Ulosoton vireillä olosta toimitetaan tieto myös velalliselle, jolloin hänelle annetaan viimeinen mahdollisuus maksaa velka ennen varsinaisten ulosmittaustoimenpiteiden käynnistämistä.

Ulosmittaus ei kuitenkaan tapahdu niin, että mitä tahansa omaisuutta ulosmitataan missä tahansa järjestyksessä, vaan ulosottokaari määrittelee sen järjestyksen, minkälaista omaisuutta missäkin vaiheessa ulosmitataan.

Ulosotto puolestaan päättyy esimerkiksi siihen, että varat tilitetään velkojalle ja saatava tulee näin ulosoton kautta maksetuksi. Ulosotto voi päättyä myös kuitenkin niin, että velallinen on varaton ja ulosmitattavaa omaisuutta ei ole. Tällöin velkoja voi rekisteröidä saatavan passiivisaatavaksi tai hänen on mahdollisesti laitettava ulosotto jossain vaiheessa uudelleen vireille.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

ulosotto