Vahingonkorvaus – millä perusteella?

Mitä olet mieltä, tuleeko seuraavissa tilanteissa vahingonkorvaus maksettavaksi?

  • Henkilö A lyö henkilö B:tä ravintolaillallisen jälkeen niin sanotusti nyrkillä naamaan.
  • Jake viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi
  • Sijoittaja luki sijoituslehdestä pieniä vinkkejä ja teki huonon sijoituksen. Rahaahan siinä hävisi.

Vaikka olisi mielenkiintoista vastata kysymyksiin suoralta kädeltä, se ei välttämättä tekisi blogille palvelusta. Näihin tilanteisiin annetaan kuitenkin vastaukset tässä blogissa. Ennen sitä blogin aihetta on kuitenkin hyvä rajata hieman lisää.

Tämä johtuu siitä, että kun kyseessä on vahingonkorvaus, vahingonkorvaus voi perustua joko sopimukseen tai ns. sopimuksenulkoiseen korvausvastuuseen.

Sopimusperusteinen ja sopimuksenulkoinen korvausvastuu

Vahingonkorvauslain mukaan:

Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä laki ei kuitenkaan koske, ellei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, sopimukseen perustuvaa tai muussa laissa säädettyä korvausvastuuta.

Edellä olevasta voidaan siis tehdä päätelmä, että pääsääntöisesti vahingonkorvauslaki ei tule sovellettavaksi, kun kyse on sopimukseen perustuvasta korvausvastuusta.

Tilanteessa, jossa vahinkoa vaaditaan korvattavaksi sopimusrikkomuksen perusteella, keskeisessä asemassa vahingonkorvausvastuun kannalta on nimenomaan se, mitä sopimuksessa osapuolten välillä asiasta on sovittu. 

Tämän jälkeen tarkastellaan sitä, onko sopimusrikkomusta ylipäätänsä tapahtunut ja vasta sitten sitä, mitä siitä seuraa. 

Sopimuksenulkoisessa vastuussa tilanne on toisin. Jos katsot uudelleen edellä mainittuja kolmea tilannetta blogin alusta, voit nähdä, ettei yhdessäkään ole kysymys sopimuksesta.

Henkilön A ja B välillä tuskin on sopimusta siitä, miten vahinko korvataan, kun henkilö yhtäkkiä päättää humauttaa toista päin näköä.

Samoin on tilanteessa, jossa pikkupoika viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi ja ikkuna rikkoutuu. 

Näin on myös tilanteessa, jossa sijoittaja on lukenut lehdestä sijoitusvinkkejä ja toimii sen mukaan sekä häviää rahaa. 

Näissä tilanteissa ei voida tarkastella sopimusta ja katsoa, mitä osapuolet mahdollisesti ovat sopineet sopimusrikkomuksen varalle. Vahinkoa on kuitenkin syntynyt. Kysymys siis kuuluu… miten vahinko korvataan? Kyllähän minulle kuuluu tästä vahingonkorvaus?

Eikö?

Kyllä vain ja…

Sopimuksenulkoisia korvausvastuun tilanteita varten onkin olemassa vahingonkorvauslaki, joka auttaa määrittämään, mitkä vahingot tulee korvata, vaikka osapuolten välillä ei olisikaan minkäänlaista sopimusta. Toisin sanoen laki tulee vahingon kärsineen tahon avuksi. Vahingonkorvaus tulee näin ollen maksettavaksi suoraan lain nojalla.

Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa ei tarkastella tämän enempää sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta. Sen sijaan tarkasteltavaksi tulee lähemmin sopimuksenulkoinen korvausvastuu. Sopimukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta on mahdollista kirjoittaa myöhemmin. 

Aloitetaan siis siitä, minkälaiset vahingot tulevat vahingonkorvauslain nojalla korvattaviksi.

Vahingonkorvaus lajeittain vahingonkorvauslain mukaan

Vahingonkorvauslain tuntemat ns. vahinkolajit voidaan jakaa karkeasti ottaen seuraavasti. Vahingonkorvauslain mukaan voidaan puhua:

  • henkilövahingoista
  • esinevahingoista
  • ns. puhtaista varallisuusvahingoista sekä
  • kärsimyksestä.

Näitä ns. vahingonkorvauslajeja käsitellään seuraavassa kutakin erikseen.

vahingonkorvaus-milloin 

Vahingonkorvaus kun kyseessä on henkilövahinko

Ensimmäisenä lajina, jolloin vahingonkorvaus tulee kyseeseen, on henkilövahinko. Kun palataan johdannossa esitettyihin esimerkkitilanteisiin, niin missä seuraavista tilanteista on kyse henkilövahingosta:

  • Henkilö A lyö henkilö B:tä ravintolaillallisen jälkeen niin sanotusti nyrkillä naamaan. 
  • Jake viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi
  • Sijoittaja luki sijoituslehdestä pieniä vinkkejä ja teki huonon sijoituksen. Rahaahan siinä hävisi.

Arvasit aivan oikein. Ainoastaan ensimmäisessä tilanteessa voidaan puhua henkilövahingosta, koska vahinko kohdistuu suoranaisesti henkilöön erotuksena esimerkiksi esineestä tai puhtaasta varallisuusvahingosta. 

Tarkemmin määriteltynä henkilövahingolla kuitenkin tarkoitetaan sellaista terveydentilan häiriötä, joka pystytään lääketieteellisin keinoin todentamaan. 

Voiko mikä tahansa sitten tulla korvattavaksi henkilövahinkona?

Ei voi, sillä se mikä korvataan henkilövahinkona on määritelty vahingonkorvauslaissa.

Vahingonkorvauslain mukaan henkilövahingon osalta vahingonkorvaus pääsääntöisesti muodostuu:

1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista

2) ansionmenetyksestä

3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

4) pysyvästä haitasta.

Henkilövahinkona ei kuitenkaan korvata esimerkiksi mielipahaa tai surua, jotka ovat tunnetiloja.

Toisin sanoen henkilö B ei saa johdannon esimerkin kaltaisessa tilanteessa vahingonkorvausta mielipahasta, joka aiheutuu siitä, että tyttö, jota hän oli tapaamassa, näki tämän ikävän tapahtuman. 

Vahingonkorvaus tulee maksettavaksi jostain muusta.

Vahingonkorvaus sairaanhoitokustannuksista henkilövahinkojen osalta

Henkilö A:lla on edellä mainitussa tilanteessa oikeus korvaukseen ensiksikin niistä tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, joita nyrkinisku on aiheuttanut. 

Sanalla tarpeellinen viitataan siihen, ettei sairaanhoitona voi valita miten kallista hoitomuotoa tahansa, vaan korvattavaksi tulevat sellaiset kustannukset, joita voidaan pitää tarpeellisina. Tämä juontuu yleisestä periaatteesta, jonka mukaan vahingon kärsineellä on velvollisuus rajoittaa vahinkoa.

Sairaanhoitokustannuksina kyseeseen voivat tulla muun muassa vamman tutkimisesta sekä sen hoidosta johtuvat kustannukset samoin kuin näihin rinnastettavat terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvät toimenpiteet. 

Yleensä korvattavaksi tulevat vain julkisen terveydenhuollon palvelujen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset, ellei sitten yksityisen terveydenhuollon palvelujen käyttäminen ole vahinkoa kärsineen hoidon kannalta perusteltua.

Sairaanhoitokustannuksina korvattavaksi tulevat myös matkakustannukset. Samoin muut tarpeelliset kulut tulevat korvattaviksi, jos kulut ovat nimenomaan aiheutuneet henkilövahingosta.

Vahingonkorvaus ansionmenetyksestä henkilövahinkojen osalta

Toinen, mistä A:lla on oikeus vahingonkorvaukseen, on mahdollinen ansionmenetys. 

Ansionmenetyksenä korvattaviksi tulisivat esimerkiksi tulojen tai muun taloudellisen etuuden menetys tai väheneminen, joka johtuu henkilövahingon aiheuttamasta työkyvyttömyydestä tai työkyvyn alenemisesta.

Ansionmenetys voi koskea niin palkka kuin eläketuloakin samoin kuin muita palvelussuhteen perusteella suoritettavia muita taloudellisia etuuksia.

Ansionmenetyksenä tulee kuitenkin korvattavaksi ainoastaan taloudellinen vahinko.

Vahingonkorvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta samoin kuin pysyvästä haitasta

Kun ns. taloudelliset vahingot on tarkoitus korvata ansionmenetyksenä ja sairaanhoitokustannuksina, niin tämän väliotsikon alla tarkoitetuisssa tilanteissa ei ole kyse taloudellisen menetyksen korvaamisesta. Pikemminkin kyse on henkilövahingon aiheuttamasta elämänlaadun heikentymisestä.

Haitalla tässä yhteydessä tarkoitetaan vauriota, häiriötä sekä hankaluutta, jonka henkilövahinko on aiheuttanut. Edellytyksenä korvattavuuden kannalta kuitenkin on se, että haitan tulee olla lääketieteellisesti todettavissa. Haitta voi sitten olla joko tilapäinen tai pysyvä.

Pysyvällä haitalla tarkoitetaan haittaa, jonka voidaan korvauksen määräämishetkellä arvioida heikentävän vahingon kärsineen henkilön elämänlaatua hänen loppuelämänsä ajan.

Tyypillisimmät esimerkit haitasta ovat henkilövahingosta mahdollisesti aiheutuvat kipu ja särky. Korvattavaksi voivat kuitenkin tulla myös psyykkiset oireet kuten masennus ja ahdistuneisuus. 

Edellä mainitussa esimerkissä, jossa henkilö lyö toista naamaan, korvattavaksi voi tulla kosmeettinen haitta eli haitta, joka aiheutuu henkilön ulkonäölle esimerkiksi arpina.

vahingonkorvaus-henkilovahinko

Vahingonkorvaus kun kyseessä on esinevahinko

Toinen vahinkolaji, josta vahingonkorvaus tulee maksettavaksi, on esinevahinko. Palataan jälleen johdantoon ja mietitään, missä seuraavissa tilanteista on kyseessä esinevahinko:

  • Henkilö A lyö henkilö B:tä ravintolaillallisen jälkeen niin sanotusti nyrkillä naamaan. 
  • Jake viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi
  • Sijoittaja luki sijoituslehdestä pieniä vinkkejä ja teki huonon sijoituksen. Rahaahan siinä hävisi.

Hienoa! Sait myös tämän oikein!

Toisessa kohdassa on kyse esinevahingosta eli kun Jake naapurin musiikinsoitosta tuohtuneena viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi.

Miten syntynyt esinevahinko korvataan?

Vahingonkorvauslain mukaan:

Esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo ja lisäksi tulojen tai elatuksen vähentyminen.

Edellä olevaa lainkohtaa katsottaessa lienee selvää, ettei naapurin omakotitalo tuhoutunut ikkunan rikkoutuessa. Samoin talo on edelleen paikallaan, eikä se ole kadonnut mihinkään. 

Näin ollen, kun Jake viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi, syntyy esinevahinko rikkoutuneen ikkunan muodossa ja Jaken on korvattava ikkunan korjauskustannukset. 

Entä miten on asianlaita ns. puhtaiden varallisuusvahinkojen osalta? Miten ne korvataan?

Vahingonkorvaus kun kyseessä on puhdas varallisuusvahinko

Ennen kuin vastataan kysymykseen siitä, miten puhdas varallisuusvahinko korvataan, täytyy vastata kysymykseen: mikä ihme on ns. puhdas varallisuusvahinko?

Tämä selviää vahingonkorvauslaista. Vahingonkorvauslain mukaan:

Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Vahingonkorvauslaista siis selviää, että puhtaalla varallisuusvahingolla tarkoitetaan taloudellista vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Missä seuraavista tilanteista voisi tulla kysymykseen ns. puhdas varallisuusvahinko?

  •  Henkilö A lyö henkilö B:tä ravintolaillallisen jälkeen niin sanotusti nyrkillä naamaan. 
  • Jake viskaa kiven naapurin ikkunasta läpi
  • Sijoittaja luki sijoituslehdestä pieniä vinkkejä ja teki huonon sijoituksen. Rahaahan siinä hävisi.

Loistavaa! Jälleen oikea vastaus… Kyse on kolmannesta kohdasta, jossa on kyse varallisuusvahingosta. 

Tämä johtuu siitä, että kolmannessa kohdassa ei ole kyse henkilövahingosta. Kyseessähän ei ole mitään sellaista terveydentilan häiriötä, joka pystytään lääketieteellisin keinoin todentamaan. 

Samoin kyseessä ei ole esinevahinko, eikö totta? Kenenkään esine ei ole vahingoittunut tai tuhoutunut. Ainoa, joka on kärsinyt vahinkoa, on sijoittajan pankkitili, mutta sitä ei lueta esinevahingoksi. 

Tuleeko sijoittajan vinkin perusteella tekemä huono sijoitus korvattavaksi ns. puhtaana varallisuusvahinkona? 

Valitettavasti näin ei välttämättä ole. 

Miksi?

Koska puhtaan varallisuusvahingon korvattavuudelle oli laissa lisäedellytyksiä. Vahinkohan on aiheutettava:

  • rangaistavaksi säädetyllä teolla tai 
  • julkista valtaa käytettäessä taikka 
  • milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä

Blogin kirjoittamista ei ole säädetty laissa rangaistavaksi ja blogia kirjoitettaessa ei ole käytetty julkista valtaa. Näin ollen ainoa peruste, jolla tällainen vahinko voisi tulla korvattavaksi, on muiden erittäin painavien syiden olemassaolo. Se, onko käsillä tässä tapauksessa erittäin painavia syitä korvata vahinko, jää oikeuden tehtäväksi.

vahingonkorvaus-puhdas-varallisuusvahinko

Vahingonkorvaus kun kyseessä on kärsimys

Neljäs vahinkolaji, jonka perusteella vahingonkorvaus voi tulla maksettavaksi, on ns. kärsimyskorvaus. 

Oikeudesta kärsimyskorvaukseen kuolemantapauksen johdosta on vahingonkorvauslaissa seuraava säännös:

Surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

Lain mukaan oikeus korvaukseen vahingon aiheuttamasta kärsimyksestä on myös seuraavilla henkilöillä:

1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu;

2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty;

3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu;

4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.

Korvaus määrätään sen kärsimyksen perusteella, jonka loukkaus on omiaan aiheuttamaan ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde sekä loukkauksen julkisuus.

Mitä kärsimys tarkoittaa?

Mitä kärsimyksellä tässä yhteydessä tarkoitetaan?

Tässä yhteydessä kyse ei ole siitä, että kärsimyskorvaus edellyttäisi vahingonteosta aiheutuneen psyykkisen terveydentilan häiriön (henkilövahinko). Vahingonteosta voi kyllä aiheutua niin kärsimystä kuin henkilövahinkokin, jotka molemmat voivat tulla korvattaviksi.

Kärsimyksellä tarkoitetaan tässä kuitenkin henkistä kärsimystunnetta, joka vahingonteosta aiheutuu. Kärsimys voi ilmetä niin pelkona, nöyryytyksenä, häpeänä kuin mielipahana. 

Jotta vahingonkorvaus tulisi maksettavaksi, näyttöä ei kuitenkaan tarvitse olla vahingonkärsijälle aiheutuneesta tunnereaktiosta, sillä korvauksen perusteeksi riittää teon luonne. Teon on kuitenkin oltava sellainen, että se objektiivisesti arvioiden aiheuttaa henkilölle kärsimystä.

Katsotaan nyt lyhyesti läpi niitä tilanteita, joissa kärsimyskorvaus on aiheellinen.

1) jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu

Tällä ensimmäisellä perusteella tarkoitetaan sitä, että jotta loukkaus tulisi korvattavaksi, kärsimystä on täytynyt aiheutua vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää koskevasta rikoksesta. Tällaisesta rikoksesta esimerkkinä voidaan mainita esimerkiksi kunnianloukkaus.

2) jota on rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjitty

Tässä toisessa perusteessa kyse on siitä, että loukataan ihmisen oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun. 

Esimerkistä käy vaikkapa rikoslain 47 luvun 3 § työsyrjintä, jonka mukaan:

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka

2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,

on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

3) jonka henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu

Kolmannessa perusteessa lähdetään siitä, että henkilön henkilökohtaista koskemattomuutta eli esimerkiksi ruumiillista koskemattomuutta on vakavasti loukattu. Näin olisi yleensä esimerkiksi törkeän pahoinpitelyn kohdalla, kun taas lievän pahoinpitelyn kohdalla näin vielä ei ole.

4) jonka ihmisarvoa on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu muulla, 1–3 kohdassa tarkoitettuihin loukkauksiin verrattavalla tavalla.

Tällä neljännellä perusteella on mahdollista harkita kärsimyskorvauksen tuomitsemista joissakin erityistilanteissa, joissa loukkaus on kohdistunut henkilön ihmisarvoon.

Yhteenveto 

Tässä kirjoituksessa on tarkasteltu sitä, millaisia erilaisia vahinkolajeja on olemassa ja milloin vahingonkorvaus on ajankohtainen. Toivottavasti kirjoitus on auttanut hahmottamaan, milloin kyse on henkilövahingosta, milloin esinevahingosta, milloin puhtaasta varallisuusvahingosta ja milloin kärsimyksestä.

Samoin toivottavasti kirjoitus on auttanut näkemään, että vahinko korvataan eri tavalla riippuen siitä, onko vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä sopimussuhde vai ei. Mikäli kyse on sopimuksenulkoisesti vastuusta, tulevat sovellettavaksi monesti vahingonkorvauslain säännökset.

Mikäli sinulla on kysyttävää vahingonkorvauksesta, olethan yhteydessä.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.