Valtakirja – lyhyt opas laadintaan

Onko sinulla ollut joskus tilanne, jossa olisi tarvinnut tehdä tärkeä sopimus tai olla tärkeässä kokouksessa, muttet millään pääse itse saapumaan paikalle? Voisiko valtakirja olla avuksi?

Tietysti voi.

Valtakirjaa käytetään usein tällaisissa tilanteissa, joissa valtuuttaja tarvitsee valtuutetun toimimaan puolestaan ja päättämään esimerkiksi tietyn sopimuksen. Tällöin valtuuttajan ei tarvitse itse olla paikalla, vaan valtuutettu edustaa häntä valtakirjan nojalla.

Valtakirjoja on kuitenkin erilaisia ja niitä käytetään hyvin erilaisissa tilanteissa.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimenomaan kahta valtakirjatyyppiä. Toinen on avoin asianajovaltakirja ja toinen puolestaan ns. yksilöity valtakirja.

Mihin näitä käytetään ja minkälaisia eroja näillä kahdella valtakirjatyypillä on?

Avoin asianajovaltakirja

Avoin asianajovaltakirja on valtakirjana hyvin suppea.

Oikeastaan avoimesta asianajovaltakirjasta ei ilmene mitään muuta kuin otsikko “avoin asianajovaltakirja” sekä tämän lisäksi valtuuttajan nimi, allekirjoitus, paikka ja aika.

Avoimen asianajovaltakirjan on katsottu antavan valtuutetulle oikeuden edustaa valtuuttajaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa, mutta suppeudestaan johtuen sen käyttäminen muuhun ei ole kovinkaan suositeltavaa.

Miten siis menetellä tilanteessa, jossa halutaan esimerkiksi ostaa auto tai tehdä muu oikeustoimi?

Järkevämpää on käyttää yksilöityä valtakirjaa.

Yksilöity valtakirja

Yksilöity valtakirja eroaa monella tavalla avoimesta asianajovaltakirjasta.

Yksi suuri seikka, jolla yksilöity valtakirja eroaa avoimesta asianajovaltakirjasta, on esimerkiksi valtakirjan yksityiskohtaisuus.

Valtakirjan yksityiskohtaisuus

Yksilöidyssä valtakirjassa on tärkeää yksilöidä se tehtävä, jonka valtuutettu on valtuutuksen nojalla oikeutettu suorittamaan. Tätähän avoimessa asianajovaltakirjassa ei lainkaan tehdä.

Tällaisesta järjestelystä on kuitenkin hyötyä valtuuttajalle.

Se, kuinka yksityiskohtaisesti valtuuttaja haluaa valtakirjan muotoilla, riippuu tietenkin valtuuttajasta itsestään ja hänen tavoitteistaan.

Tästä voidaan ottaa seuraavanlainen esimerkki.

Kuvitellaan, että henkilö A tarvitsee itselleen uuden auton, mutta kiireisenä liikemiehenä hänellä ei ole aikaa mennä itse sitä ostamaan. Tämän vuoksi hän valtuuttaa puolestaan toimimaan B:n, jonka tehtäväksi uuden auton ostaminen jää.

Valtakirja voidaan muotoilla niin, että A valtuuttaa B:n ostamaan puolestaan A:lle uuden auton.

Tällainen muotoilu jättää kuitenkin B:lle melko paljon valinnanvaraa sen suhteen, mistä ja millaisin ehdoin hän auton A:n puolesta ostaa.

Tämän vuoksi jos A ei halua antaa B:lle näin vapaita käsiä uuden auton ostosta päättämiseen, A voi ottaa valtakirjaan yksityiskohtaisempia määräyksiä siitä, millä ehdoin B voi auton A:lle hankkia.

Nämä ehdot puolestaan voivat koskea esimerkiksi sitä, keneltä B on oikeutettu auton ostamaan, millaisella hinnalla auto tulee ostaa, minkä merkkinen auto hankitaan jne.

Näin ollen se, millaiseksi valtakirja lopulta muotoillaan, riippuu loppujen lopuksi hyvin paljon siitä, millaiseen lopputulokseen pyritään. Jotta valtuuttaja voi mahdollisimman pitkälle varmistaa sen, että lopputulos on hänen tarkoituksensa mukainen, on suositeltavampaa tehdä valtakirjasta yksityiskohtainen.

Oleellista on tietenkin myös se, että valtuuttaja saisi suojaa sellaista tilannetta vastaan, jossa valtuutettu ylittää valtakirjan mukaisen toimivaltansa.

Henkilökohtaisuus ja siirtokelpoisuus

Yksilöidyssä valtakirjassa yksilöidään se henkilö, joka valtuutuksen nojalla voi toimia valtuuttajan puolesta. Tällöin valtakirjan nojalla ei voi toimia kukaan muu henkilö.

Yksilöityyn valtakirjaan voidaan kuitenkin ottaa ehto myös siitä, että valtuutus voidaan siirtää jollekin toiselle henkilölle. Mikäli näin halutaan menetellä, tulisi valtakirjaan ottaa erillinen maininta siirtokelpoisuudesta.

Todistajat

Yksilöidyssä valtakirjassa on hyvä käyttää todistajia, vaikka se ei olekaan pakollista. Todistajien käyttäminen voi olla kuitenkin hyvä siitä syystä, että se voi lisätä valtakirjan luotettavuutta.

Valtakirjassa voidaan käyttää todistajina esimerkiksi kahta henkilöä.

 

Jos haluat laatia itsellesi valtakirjan saman tien, voit tehdä sen sopimuspohja.comissa. Aloita siinä tapauksessa rekisteröitymällä palveluun alla olevasta linkistä.

rekisteroidy

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

valtakirja