Velkakirja – miksi sellainen pitäisi tehdä?

Kuvittele, että sinulla olisi ylimääräiset 10 000 euroa, jotka ilman muuta haluaisit käyttää toisten auttamiseen. Olet erittäin hyvällä tuulella, mutta koska 10 000 euroa on sinulle kuitenkin suhteellisen iso raha, et haluaisi antaa sitä lahjana, vaan haluaisit varmistaa jonain päivänä saavasi rahat takaisin. Pitäisikö sinun tehdä velkakirja?

Jatkamme tarinaa…

Päätät lähteä Helsinkiin ja siellä Aleksanterinkadulle. Päivä on vilkas ja ohikulkijoita on paljon. Päätät nyt jakaa 10 000 euroa saman tien ohikulkeville ihmisille.

Et anna kuitenkaan kaikkea kerralla, vaan päätät jakaa 10 000 euroa 10:lle eri ihmiselle 1 000 euron erissä.

Huudat kovalla äänellä niin kovasti kuin jaksat, että 10 ensimmäistä ihmistä jonossa saa 1 000 euroa kukin.

Huutaessasi näet toisten hymyilevän epäuskoisina, eikä heitä kiinnosta liittyä jonon jatkoksi.

Ihmisten nähdessä sinun jakavan ensimmäisen erän ensimmäiselle onnekkaalle – 1 000 euroa – kaikkien reaktio muuttuu.

Sinun luoksesi ei ole koskaan juossut niin paljon ihmisiä yhdellä kertaa.

Jos vain jakaisit rahat kymmenelle ensimmäiselle ihmiselle ja kertoisit heille, että annat kyllä rahan, mutta haluaisit sen jonain päivänä takaisin ja ojennat samalla puhelinnumerosi… monenko ihmisen luulisit jonain päivänä soittavan sinulle maksaakseen velkansa?

Yhden vai kaikkien kymmenen?

Et yhdenkään?

Tarvitsetko velkakirjan heti?

velkakirja

Miksi tehdä velkakirja?

Monien lukiessa edellistä esimerkkiä, että antaisi kadulla noin vain rahaa ilmaiseksi, saattaa tuntua typerältä.

Eihän kukaan jaa rahaa kadulla kenellekään. Monessa mielessä se onkin totta. Mutta otetaanpa seuraava esimerkki…

Tuttavasi kertoo tarvitsevansa rahaa uuteen pyykinpesukoneeseen. Hänen omansa on hajonnut ja hänelle on tulossa isot juhlat. Ilman pyykinpesukonetta juhlavaatteet jäävät kaikki pesemättä. Tuttavalla ei ole tällä hetkellä varaa ostaa uutta pyykinpesukonetta, joten hän kysyy sinulta: “Voisinko lainata 500 euroa? Maksan heti takaisin kun voin.”

Moniko jättäisi lainaamatta? Kyseessähän on niin hyvä ystävä.

Entä jos hanke ja sitä kautta tarvittava summa olisi isompi – 2 500 euroa? 5 000 euroa?

Ehkä ystävä on perustamassa yritystä ja alkuvaiheessa tarvitaan enemmän rahaa, jotta yritys saadaan liikkeelle.

Voi olla jopa niin, että ystävä ei ole maksanut viimeisintäkään velkaansa, eikä hän itse muista koko asiaa. Omasta mielestään hän ei ole rahaa ennen lainannut.

Ei ole välttämättä salaisuus, että välillä riidat saavat alkunsa nimenomaan rahasta.

Jos sinä olet valmis auttamaan ystävääsi lainaamalla rahaa, eikö olisi kunnioittavaa sinua kohtaan, että asiasta tehtäisiin velkakirja?

Syynä ei ole se, ettet luottaisi ystävääsi, mutta mielellään toivoisit kunnioituksesta itseäsi kohtaan, että ystävien välillä asiat voitaisiin sopia paperilla tekemällä velkakirja. Tällöin asia ei unohdu yhtä helposti kuin lupauksena “maksaa kyllä heti kun rahaa on”.

Mikä velkakirja on?

Velkakirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, josta ilmenee velkasuhteen olemassaolo.

Velkakirjasta voidaan puhua myös sitoumuksena velan maksamisesta.

Velkakirjoja säätelee velkakirjalaki, mutta velkakirjalaissa esimerkiksi velkakirjan sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti säännelty. Joka tapauksessa on aina suotavaa laatia kirjallinen velkakirja. Velkakirjalaki ei vaadi todistajien käyttämistä, mutta todistajien käyttö on suositeltavaa.

Koska velkakirjan sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti säännelty, tulee velkakirjan laatijan osata ottaa velkakirjaan tarpeelliset ehdot. Velkakirjasta ja olosuhteista riippuen velkakirjassa voi olla mainittuna esimerkiksi seuraavanalaisia asioita:

  • velkoja ja hänen yhteystietonsa
  • velallinen ja hänen yhteystietonsa
  • velan määrä
  • velalle maksettava korko
  • viivästyskorko
  • velan erääntyminen
  • koron erääntyminen
  • mahdollisten lyhennysten aikataulu
  • mahdollinen oikeus maksaa velka ennenaikaisesti
  • päiväys ja allekirjoitukset
  • mahdolliset todistajat ja heidän allekirjoituksensa

Velkakirjoja on myös erilaisia. On olemassa:

Määrännäisvelkakirjasta ja haltijavelkakirjasta puhutaan juoksevina velkakirjoina.

Seuraavassa tehdään lyhyt yhteenveto näistä erilaisista velkakirjatyypeistä.

Tavallinen velkakirja

Tavallisesta velkakirjasta puhutaan silloin, kun velallinen antaa velkakirjassa ehdottoman ja tietylle henkilölle tarkoitetun maksusitoumuksen.

Esimerkki:

Henkilö A sitoutuu velkakirjassa maksamaan henkilölle B velkansa 5 000 euroa 31.12.2017 mennessä.

Tavallinen velkakirja siis asetetaan tietylle nimetylle henkilölle.

Määrännäisvelkakirja

Määrännäisvelkakirja puolestaan pitää sisällään sitoumuksen maksaa velka tietylle nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen.

Tämä voidaan määrännäisvelkakirjassa tehdä seuraavasti:

Henkilö A maksaa 5 000 euroa B:lle tai hänen määräämälleen.

Haltijavelkakirja

Haltijavelkakirjassa puolestaan on se tarkoitus, että velallinen maksaa velkasumman velkakirjan haltijalle, eikä velkakirjassa ole lainkaan mainittuna nimeltä velkojaa.

Näin ollen haltijavelkakirjaa käytettäessä on velkojalle tärkeää se, että hän varmistaa, että velkakirja on aina hänen hallussaan ja ettei hän esimerkiksi hukkaa velkakirjaa.

Velkakirjan laadinta

Jos olet lainaamassa rahaa ja tekemässä velkakirjaa, voit aluksi miettiä, minkä tyyppisen velkakirjan haluat tehdä. Sen jälkeen voit miettiä, minkä sisältöisen velkakirjan haluat tehdä.

Joka tapauksessa velkakirjan laatiminen on aina suositeltavaa kirjallisena. Tällöin on helpompi näyttää toteen, mistä velkasuhteen osapuolten välillä on sovittu, eikä tulee niitä ikäviä tilanteita, joissa toinen sanoo, ettei hän edes muista, että olisi mistään velkaa.

Mikäli haluat tehdä vaivattomasti itsellesi velkakirjan, voit tehdä sen sopimuspohja.comissa. Tällöin sinun on vastattava lomakkeelle yksinkertaisiin kysymyksiin, jonka avulla sivusto luo sinulle velkakirjan pdf-tiedostona.

Mikäli tarvitset velkakirjan saman tien käyttöösi, voit aloittaa velkakirjan laatimisen klikkaamalla alla olevaa nappulaa.

velkakirja

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

velkakirja