Yksityishenkilön velkajärjestely

Joskus velkaa voi olla kaulaa myöten, niin että tuntuu ettei ole mahdollista pysyä enää kauaa pinnalla. Onko mitään mahdollista tehdä? Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla keino lieventää mahdottomalta tuntuvaa velkataakkaa.

Tämänkertaisessa kirjoituksessa tarkastellaan muun muassa sitä, mikä on yksityishenkilön velkajärjestely ja miten tällaiseen järjestelyyn on mahdollista päästä mukaan sekä mitä vaikutuksia velkajärjestely tuo mukanaan.

Tarkastelun kohteena on erityisesti laki yksityishenkilön velkajärjestelystä ja sen säännökset.

Mikä on yksityishenkilön velkajärjestely?

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä määrittelee velkajärjestelyn tarkoituksen seuraavasti:

Maksukyvyttömän yksityishenkilön (velallisen) taloudellisen tilanteen korjaamiseksi voi tuomioistuin määrätä hänen velkojaan koskevista järjestelyistä (velkajärjestely) ja vahvistaa hänelle hänen maksukykyään vastaavan maksuohjelman niin kuin tässä laissa säädetään.

Toisin sanoen velkajärjestelyn tarkoituksena on korjata maksukyvyttömän yksityishenkilön taloudellinen tilanne.

Maksukyvyttömyydellä laissa tarkoitetaan sitä, että:

velallinen muuten kuin tilapäisesti on kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä.

Velallisen taloudellinen tilanne puolestaan korjataan niin, että tuomioistuin määrää velallisen velkoja koskevista järjestelyistä ja vahvistaa velallisen maksukykyä vastaavan maksuohjelman.

Niitä keinoja, joita tuomioistuimella on käytettävissä velkajärjestelyn tavoitteen toteuttamiseksi, käsitellään vielä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Ennen sitä on kuitenkin syytä vastata kysymykseen siitä, miten velkajärjestely on mahdollista aloittaa tai kenen se on mahdollista tehdä.

Velkajärjestelyn aloittaminen

Kenellä on mahdollisuus aloittaa yksityishenkilön velkajärjestely ja miten?

Kuten kovin usein elämässä, on meillä itsellämme parhaat mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihimme.

Yksityishenkilön velkajärjestelyn osalta tämä tarkoittaa sitä, että velkajärjestely tulee vireille velallisen tekemästä hakemuksesta.

Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, ettei kukaan muu voi saada velkajärjestelyä vireille kuin velallinen itse.

Onneksi hakemuksen laatimiseksi on olemassa valmiit lomakkeet ja niitä koskevat täyttöohjeet. Ne voi saada käyttöönsä ilmaiseksi oikeus.fi -verkkosivustolta.

Velkaantumista koskeva selvitys

Kun velallinen tekee hakemuksen, siihen on liitettävä erillinen selvitys velkaantumisesta.

Selvityksen tulee lain mukaan olla seuraavanlainen:

Velkajärjestelyä hakiessaan velallisen on esitettävä selvitys velan ottamisen syistä sekä tuloista ja varoista, joilla velat oli tarkoitus maksaa takaisin, sekä seikoista, jotka ovat aiheuttaneet hänen maksukyvyttömyytensä.

Yksi selvityksen antamisen tarkoituksista on saada selville esimerkiksi sitä, millaisella vakavuudella velallinen on suhtautunut velkojen takaisinmaksuun.

Ennen hakemuksen toimittamista

Ennen hakemuksen toimittamista velallisen on kuitenkin tehtävä vielä jotain muutakin.

Lain mukaan:

Ennen velkajärjestelyn hakemista velallisen on selvitettävä mahdollisuudet päästä velkojien kanssa sovintoratkaisuun velkojensa järjestelemisestä, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta velallisen vähäisen maksukyvyn, velkojien suuren lukumäärän, tuntemattomien velkojien tai muun syyn vuoksi.

Velkojan tulee hyvän luotonanto- ja perintätavan mukaisesti myötävaikuttaa sovinnon syntymiseen.

Tämän mukaisesti velallisen tulee siis ennen velkajärjestelyyn hakemista selvittää velkojien kanssa, onko velkoja mahdollista sovitella.

Tästä voidaan poiketa vain, jos se ei ole ilmeisen tarpeetonta. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa.

Vaikka velkojat hyvin harvoin suostuvat järjestelyyn, jossa velkoja ei maksettaisi takaisin, ei velkojakaan voi järjestelmällisesti kieltäytyä sovintoneuvotteluista, vaan velkojallakin on velvollisuus myötävaikuttaa sovinnon syntymiseen.

Tämä taas ei tarkoita sitä, että velkojan täytyy suostua ehdotettuihin maksujärjestelyihin, vaan sitä, että järjestelmällisesti sovintoneuvotteluista ei voi kieltäytyä.

Velkojan tulee siis tapauskohtaisesti miettiä, voiko maksujärjestelyä pitää kohtuullisena.

Velkoja voi esimerkiksi miettiä, voisiko eräpäivää sopia uusiksi, kuukausierää pienentää, sopia lyhennysvapaasta jne..

Maksukyvyn arviointi

Kun velallinen on tehnyt velkajärjestelyä koskevan hakemuksen ja antanut velkaantumista koskevan selvityksen, velkajärjestelyn aloittaminen ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys.

Ensiksikin velallisen on oltava maksukyvytön, joten sen vuoksi velallisen maksukykyä on arvioitava. Maksukyvyn arviointi on tärkeää myös siinä vaiheessa, kun mietitään velalliselle vahvistettavan maksuohjelman sisältöä.

Lain mukaan velallisen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon:

1) velallisen varallisuuden rahaksi muuttamisesta saatavat varat;

2) velallisen tulot sekä hänen ansaintamahdollisuutensa ottaen huomioon hänen ikänsä, työkykynsä ja muut olosuhteet;

3) velallisen välttämättömät elinkustannukset;

4) velallisen elatusvelvollisuus; sekä

5) muut velallisen taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat.

maksukyky

Velallisen varallisuus, joka on muutettavissa rahaksi

Ensiksi siis velallisen maksukykyä arvioitaessa huomioon otetaan sellainen velallisen varallisuus, joka voidaan muuttaa rahaksi.

Tulot ja ansaintamahdollisuudet

Toiseksi huomioon otetaan velallisen tulot, mutta myös hänen ansaintamahdollisuutensa. Tuloiksi lasketaan säännöllisen palkan ohella palkkiot sekä rahana suoritettavat etuudet. Tuloilla tarkoitetaan tämän lisäksi muun muassa työttömyyskorvauksia, asumistukea sekä eläkettä.

Velallisen ansaintamahdollisuuksien arviointiin puolestaan vaikuttavat ikä, työkyky ja muut olosuhteet. Arvioitavaksi tulevat esimerkiksi velallisen koulutus ja työkokemus. Arvioinnissa vaikuttavia tekijöitä ovat myös velallisen tosiasiallinen työskentely siinä mielessä, jos velallinen tekee osa-aikatyötä. Tällöin häneltä voidaan edellyttää kokopäivätyön tekemistä. Velallisen tulisi myös hakea sellaisia avustuksia, joihin hänen voidaan katsoa olevan oikeutettu.

Välttämättömät elinkustannukset

Kolmanneksi maksukyvyn arvioinnissa kiinnitetään huomiota velallisen välttämättömiin elinkustannuksiin. Välttämättömiin elinkustannuksiin kuuluvat asumismenot sekä jokapäiväisen toimeentulon turvaamiseen tarvittavat varat.

Velkajärjestelyn tavoitteena on se, että velallinen kykenisi suoriutumaan päivittäisistä kustannuksistaan ilman toimeentulotukea tai lisävelkaantumista.

Velalliselle riittävä toimeentulo on kuitenkin aina sen luontoinen kysymys, joka joudutaan ratkaisemaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon velallisen yksilölliset tarpeet.

Velallisen elatusvelvollisuus

Neljänneksi maksukyvyn arviointiin vaikuttaa velallisen elatusvelvollisuus. Esimerkiksi aviopuolisoiden tulee ottaa osaa kykyjensä mukaan perheen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Samoin henkilö voi olla vanhempana elatusvelvollinen lapseensa katsoen. Elatusvelvollisuuden täyttämiseksi voidaan katsoa myös elatusavun maksaminen.

Muut taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat

Viides vaikuttava seikka on muut velallisen taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat. Tällaisia seikkoja voidaan joutua arvioimaan esimerkiksi sen perusteella, että velallinen elää ns. uusperheessä.

Esimerkiksi perintöä, jonka velallinen ehkä joskus tulevaisuudessa saa, ei voida ottaa huomioon maksukykyyn vaikuttavana asiana.

Velkajärjestelyn edellytykset

Yksityishenkilön velkajärjestelyyn pääsemiseksi on laissa säädetty tiettyjä edellytyksiä, joiden on täytyttävä.

Lain mukaan:

Velkajärjestely voidaan myöntää velalliselle, joka on maksukyvytön, jos:

1) maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä on velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden tai muun olosuhteiden muutoksen vuoksi pääasiassa ilman velallisen omaa syytä; tai

2) velkajärjestelyyn on muuten painavat perusteet ottaen huomioon velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa velallisen maksukykyyn,

eikä velallinen kohtuudella kykene parantamaan maksukykyään voidakseen selviytyä veloistaan aiheutuvista menoista.

Maksukyvyttömyys

Kuten edellä lainatusta pykälästä nähdään, keskeinen edellytys sille, että velkajärjestely voidaan ylipäänsä myöntää, on se, että velallinen on maksukyvytön. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan, kuten edellä on käsitelty, sitä, ettei velallinen kykene maksamaan velkojaan niiden erääntyessä ja tämä ei ole vain tilapäinen tila.

Arvioitaessa sitä, kykeneekö velallinen suoriutumaan veloistaan vai ei, otetaan huomioon edellä käsitellyt viisi seikkaa eli:

  1. velallisen varallisuus
  2. tulot ja hänen mahdollisuutensa hankkia tuloja
  3. välttämättömät elinkustannukset
  4. elatusvelvollisuudesta aiheutuvat menot sekä
  5. muut hänen taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat

Velkajärjestelyssä velallinen on kuitenkin velvoitettu muuttamaan varallisuutensa rahaksi seuraavan lain säännöksen täyttämiseksi:

Velkajärjestelyssä velallisen on käytettävä velkojensa suoritukseksi kaikki ne tulot, joita hän ei tarvitse välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudesta aiheutuviin menoihin.

Jos velallisen perusturvaan kuulumattomat varat ovat vähintään yhtä suuret kuin velat ja varallisuus on muutettavissa ilman suurempia vaikeuksia rahaksi, velallinen ei ole maksukyvytön. Tämä johtuu siitä, että velallinen voi muuttaa omistamansa varallisuuden rahaksi ja maksaa velkansa. Velallinen saattaa olla kykeneväinen myymään esimerkiksi autonsa tai muuta omaisuuttaan.

Kun velallinen todella on maksukyvytön, voidaan tarkastella lain vielä velkajärjestelylle asettamia edellytyksiä.

Maksukyvyttömyyden pääasiallinen syy

Velkajärjestelyn aloittaminen ei ole mikään varma asia vielä sillä perusteella, että velallinen on maksukyvytön. Tämän lisäksi kiinnitetään vielä huomio siihen pääsyyhyn, miksi velallinen on maksukyvytön. Asian ydin on siinä, ettei velallinen saisi olla maksukyvytön omasta syystään.

Pääasiallisena syynä velkaantumiselle tulisikin olla se, että velallisen olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos, jonka johdosta maksukyvyttömyys on velalliselle aiheutunut ilman hänen omaa syytään.

Tällainen olosuhteissa tapahtunut muutos voi olla esimerkiksi aiheutunut velallisen sairastumisesta, työkyvyttömyydestä tai työttömyydestä. Tällainen sairastuminen tai esimerkiksi työttömyys ei saisi olla kuitenkaan luonteeltaan tilapäistä.

Velkajärjestelylle on painavat perusteet

Velkajärjestelyn piiriin voi kuitenkin päästä myös toisella perusteella, ja tämä toinen peruste ei ole ratkaisevalla tavalla sidoksissa maksukyvyttömyyden syyhyn ja siihen, johtuuko maksukyvyttömyys velallisen olosuhteissa tapahtuneista muutoksista.

Velkajärjestely voi siis tulla kyseeseen sellaisessakin tapauksessa, jossa velallinen on arvioinut maksukykynsä väärin, mutta velkaantumista ei voida kuitenkaan pitää harkittuna tai piittaamattomana ja vastuuttomana.

Velkajärjestely voi siis tulla kyseeseen sellaisessa tapauksessa, jossa velallisen velkojen ja maksukyvyn välillä on olennainen epäsuhde, eikä velallinen kykenisi selviytymään veloistaan ilman velkajärjestelyn tarjoamaa apua.

Tällainen tilanne voisi olla käsillä esimerkiksi silloin, jos velallisella menee useita vuosia niin, ettei hän kykene lyhentämään varsinaista velkaa laisinkaan, vaan suoritukset menevät ainoastaan luottokustannusten maksamisen hyväksi.

velkajärjestely-edellytykset

Velkajärjestelyn yleiset esteet

Laissa yksityishenkilön velkajärjestelystä on säädetty myös lukuisia yleisiä esteitä sille, miksi velkajärjestelyä ei velalliselle myönnetä. Nämä laissa esitetyt perusteet ovat seuraavat:

1) velalliselle on määrätty rikoksen perusteella maksuvelvollisuus eikä velkajärjestelyn myöntämistä voida pitää perusteltuna velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsineen asema ja muut seikat huomioon ottaen;

2) velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta taikka hänen syykseen on luettu rikos, ja hänelle voidaan määrätä rikoksen perusteella maksuvelvollisuus, eikä velkajärjestelyn myöntämistä voida pitää perusteltuna velan määrä, rikoksen laatu, vahingon kärsineen asema ja muut seikat huomioon ottaen;

3) merkittävänä pidettävää velkaa on syntynyt elinkeinotoiminnassa, jossa on menetelty törkeän sopimattomasti velkojia kohtaan tai laiminlyöty olennaisesti muusta kuin maksukyvyttömyydestä johtuvasta syystä lakisääteisiä velvollisuuksia tai joka on ollut pääasiallisesti keinottelunluonteista;

4) velallinen on olemassa olevien tai odotettavien taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi sopimattomasti heikentänyt taloudellista asemaansa tai suosinut jotakuta velkojaa taikka muutoin järjestellyt taloudellista asemaansa velkojien vahingoittamiseksi, tai on todennäköisiä syitä epäillä velallisen menetelleen näin;

5) velallinen on ulosottomenettelyssä pakoillut, salannut tulojaan tai varojaan taikka antanut niistä vääriä tai harhaanjohtavia tietoja;

6) velallinen on tahallaan antanut velkojalle taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet luoton myöntämiseen, ja velallisen menettelyä on luoton määrä ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä erityisen moitittavana;

7) velkojen perusteesta ja syntyolosuhteista, velallisen tavasta hoitaa talouttaan tai muista seikoista voidaan päätellä olevan todennäköistä, että velallinen on velkaantunut harkitusti velkajärjestelyä silmällä pitäen tai velallisen velkaantumiseen johtaneita toimia voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina ottaen huomioon velallisen ikä, asema ja muut olosuhteet sekä se, ovatko luotonantajat toimineet vastuullisesti;

8) velallinen on velkajärjestelyä varten antanut taloudellisesta asemastaan vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, laiminlyönyt 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa tai 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa, rikkonut 12 §:ssä säädetyn maksu- ja vakuudenasettamiskiellon tai muutoin menettelyllään tai laiminlyönnillään vaikeuttanut velkajärjestelyä;

9) on perusteltua syytä olettaa, että velallinen ei tulisi noudattamaan maksuohjelmaa;

10) velalliselle on aikaisemmin vahvistettu maksuohjelma; tai

11) yksityishenkilöiden välisen merkittävän vahingonkorvauksen, kauppahinnanpalautuksen tai muun vastaavan velan järjesteleminen olisi kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta.

Näillä perusteilla velkajärjestelyn myöntäminen voidaan estää, vaikka velkajärjestelylle sinänsä muuten olisikin olemassa kaikki perusteet.

Esteistä poikkeaminen

Näistäkin esteistä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli siihen on erityisen painavia syitä ottaen huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta.

Maksuohjelma

Kun yksityishenkilö hyväksytään velkajärjestelyyn, vahvistetaan hänelle velkajärjestelyssä maksuohjelma, joka vastaa velallisen maksukykyä. Maksuohjelman velalliselle vahvistaa tuomioistuin.

Maksuohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon samoja asioita kuin velallisen maksukykyäkin arvioitaessa.

Velkajärjestelyn keinot

Jotta velalliselle voidaan laatia hänen maksukykyään vastaava maksuohjelma, joudutaan maksuohjelmaa laadittaessa usein toimimaan vastoin velkojan tahtoa.

Miten tämä on mahdollista?

Lain mukaan:

Velkajärjestelyssä voidaan, jäljempänä säädettävin rajoituksin, sen piiriin kuuluvien velkojen osalta:

1) muuttaa velan maksuaikataulua;

2) määrätä, että velallisen maksusuoritukset on luettava ensin velan pääoman ja vasta sen jälkeen luottokustannusten lyhennykseksi;

3) alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta;

4) alentaa maksamatta olevan velan määrää;

5) poistaa velan maksuvelvollisuus kokonaan.

Velkajärjestely voi sisältää velan maksamisen kokonaan tai osaksi kertasuorituksena tätä tarkoitusta varten otettavalla uudella velalla.

Velkaan on sovellettava velkojan kannalta lievintä keinoa, joka riittää korjaamaan velallisen taloudellisen tilanteen. Velan määrää voidaan alentaa tai velan maksuvelvollisuus poistaa kokonaan vain, jos velkajärjestelyä ei muuten voida toteuttaa.

Tuomioistuimella on siis edellä esitetyn kaltainen “keinovalikoima” käytettävissään, jotta maksuohjelma voidaan laatia velallisen maksukykyä vastaavaksi. Laissa keinot ovat lueteltuina lievimmästä ankarampaan.

Velkojan etu tulee ottaa huomioon niin, että maksuohjelmaa laadittaessa sovelletaan velkojan kannalta lievintä mahdollista keinoa. Keinoja voidaan käyttää niin erikseen kuin yhdistellenkin.

velkajärjestely-keinot

Maksuaikataulu

Ensimmäinen keino, joka tuomioistuimella on, on muuttaa velan maksuaikataulua. Maksuaikataulua voidaan tämän keinon avulla niin lyhentää kuin myös pidentääkin. Samalla voidaan soveltaa muutakin keinoa eli voidaan alentaa esimerkiksi korkoa ja määrätä lyhyemmästä maksuaikataulusta.

Ensin pääoman lyhennystä

Toinen keino on, että velan lyhennykset luetaan ensiksi nimenomaan velan pääoman lyhennyksiksi ja vasta sitten luoton kustannusten lyhennyksiksi.

Luottokustannusten alentaminen

Kolmanneksi tuomioistuin voi alentaa jäljellä olevaan luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten maksuvelvollisuutta. Näin ollen esimerkiksi velan korkoa voidaan alentaa siltä osin kuin velkaa on maksamatta.

Velan määrän alentaminen

Neljänneksi tuomioistuin voi alentaa maksamatta olevan velan määrää. Jos velallisella on useita velkoja, tulisi näitä kaikkia velkoja alentaa samassa suhteessa.

Maksuvelvollisuuden poistaminen

Kaikista radikaalein keino puolestaan on se, että velan maksuvelvollisuus poistetaan velalliselta kokonaan.

Kun maksuohjelma velalliselle on vahvistettu, tulee velallisen luonnollisesti noudattaa laadittua maksuohjelmaa täyttääkseen sen mukaiset maksuvelvoitteet. Kun maksuohjelma on kuitenkin vahvistettu, maksuohjelma määrää velkajärjestelyn piiriin kuuluneiden velkojen ehdot korvaten aikaisemmin voimassa olleet ehdot.

Yhteenveto

Yksityishenkilön velkajärjestely voi olla mahdollinen keino lievittää velkataakkaa silloin, kun velallinen on ilman omaa syytään velkaantunut yli oman maksukyvyn. Tällöin yksityishenkilön velkajärjestelyyn hakeutuminen voi olla mahdollista.

Yksityishenkilön velkajärjestelyä, sitä koskevat esteet huomioiden, ei ole kuitenkaan tarkoitettu siihen tarkoitukseen, että velallinen hakeutuu järjestelyn piiriin harkitusti tai piittaamattomasti ja vastuuttomasti.

Kirjoittaja on eLakitoimiston perustaja Niko Laukkonen, joka on valmistunut oikeustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta. Valmistumisensa jälkeen Niko on saanut luvan toimia myös kiinteistön- ja vuokrahuoneiston välittäjänä sekä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

velkajärjestely